KUN VALKOINEN SAIKIN VÄISTYÄ

Moikkis!

Täällä ollaan. Ihan hengissä ja suurin piirtein hyvissä henkisissä voinneissakin.

Sisustusrintamalla on ollut ÄÄRIMMÄISEN hiljaista mutta tänään.. siis tänään sain sen kauan kadoksissa olleen inspiksen ja tuhon alle joutuivat keittiön työtasot.  Eihän tästä naisvuosissa mitattuna mikään kauhian pitkä aika ehtinyt kulua siitä kun viimeksi maalasin nuo tasot valkoisiksi. Mies sitä vähän taivasteli ja pesi kätensä silloin pelistä pois. Taisi olla ihan fiksu veto. Koska jouduin pakenemaan vuorille hyvän ideani kera sen huonouden käytyä ilmi. Ihan susi käytännössä. Niin no olinhan olut laiska ja maalannut sillai "vintage" maisesti. Hutiloiden pariin laihaan kertaan.

No miksi sitten halusin ne alunperin edes maalata? Halusin valoisuutta keittiöön! Se oli se ykkös syy. Toinen oli puulaatu. Aina kun märällä rätillä sutaisi , sai haistella kissanpissan tuoksua tovin. Yäk! Eli maalaamalla sain senkin ominaisuuden peittoon :)

Toinen vaihtoehto maalaukselle olisi ollut joko jättää pyyhkimättä tai ostaa uudet. Koska matti on ollut kukkarossa jo tovin , jäi siis ainoaksi JÄRKEVÄKSI vaihtikseksi maalaus. Ja kivaltahan ne uuden uutukaisina näyttivätkin!

No nyt maalasin ne TAAS. 

MUSTAKSI!! 

Mihin katosi valoisuuden tarve? Valkoisen rakkaus? Neitseellisyys?... 

Ihan turhia kysymyksiä surkuhupaisan naisen mielen omaavalta tyypiltä!

Maalina mulla on Uulatuotteen puulattiamaali. Sellainen puolihimmeä..muistaakseni...  Tulimme siihen tulokseen että kulutusta ja kosteutta kestävä puulattiamaali on ihan passeli tähän tarkoitukseen. Elintarvikeille sopivaksi maaliksi ei tätä ole luokiteltu (mitä on?) enkä usko siitä sen kuivuttua mitään kakon pohjaan jäävän. Veikkaan jopa että ne viinirypäleet käy elimistömme päälle enemmän kuin tasoissa käytetty maali.

Keittiössä on aivan kaamea kaaos. Upea punainen moccamasterikin löysi paikan jakkaran alta. Mikro lojuu keskellä lattiaa eikä keittiön pöydän väriä pysty ulkopuolinen veikkaamaan. Vaikka tuolla on aivan kaamea sekasorto eikä lusikoita meinaa löytää ja toisen kerran vielä huomenna maalailen niin sanompa vaan että nyt jo näyttää huisin paljon paremmalta kuin sen jonkun idiootin maalattua ne valkoiseksi :) 

 Tyylikästä mustaa.

 Tykkään ihan kympillä. Sekä muu perhe! Täällä noiden 5 miehen kanssa asuessa saan välillä hermokohtauksia ja revin hiuksiani! Joskus toivoisi heissä olevan pientä naismaisuutta olevan enemmän :) niin olisi mullakin helpompaa. Eikä minusta tuntuisi että taistelen tuulimyllyjä vastaan. Kun naiset vaan on niin erilaisia kuin miehet. Usko pois!

Mutta nyt tänään kuulkaas! Kaikki 4 poikaa totesivat muutoksen olevan mainio. Parempi. Kauniimpi. Tyylikkäämpi! Siis tosta täytyy tulla hyvä jos miehen alutkin niin toteavat. Vanhin miehistä mainitsi vaan jotain ettei pääse pöydän ääreen....

 

 Köyhän naisen keittiöremontti on lähtenyt hyvin vauhtiin ja peijuunin hyvältä näyttää... Paitsi nuo uudet räsymattoni..ne on nyt IHAN VÄÄRÄN VÄRISET!!

Huomaattehan huisin näppärän seinien suojaamiseni? Onkin ainutlaatuista meikäläiseltä :)  Mitä luulet? Jäätkö oottelemaan lopputulosta :)?

KAUVATSALAISTA UULAA VERSAILLESIIN!

Tuossa taannoin poikettiin visiitillä Tampereellaa Laukontorilla Uulatuotteen Studiolla .

  UULA-studion tarkoituksena on palvella sisustussuunnittelijoita, arkkitehtejä, maalausalan ammattilaisia sekä kuluttaja-asiakkaita maali-ja värivalintoihin liittyvissä asioissa sekä antaa maalausohjeita ja kertoa luonnonmaaleista. Studion tarkoituksena on myös tukea UULA- jälleenmyyjiä tuoteneuvonnassa ja kuluttajien maalivalinnoissa. Studiotilaa tullaan hyödyntämään myös jälleenmyyjien koulutustilana sekä toiminnallisena pisteenä, jossa pidetään mm. tapahtuma- ja ammattilaisiltoja.

Studiolla on nähtävillä esim: värisävyjä , pigmenttejä ja maalituotteita.

 Virallisia avajaisia studiolla vietetään 14.3-19.3. Valitse itsellesi mieluisin päivä aiheineen tai poikkea joka päivä! Ja vie minulta terveisiä!

Tiistaina paikalla on Jim McMenamin jonka voit muuten palkata maalausmestariksi kotiisi :)

 Ja sitten se top-juttu! 

Uula onkin yksi maalintoimittajista Versaillesin ja Louvren korjaus- ja restaurointiprojekteissa! Eikö olekkin ihan huippu juttu!!

Täältä meiltä! 

Kauvatsalta!

Nyt voinkin kehua jotta meilläkin on maalattu näillä samoilla maaleilla joita on käytetty ihan itse Versaillesissa :))  Tekeekö se sitten meistä kuuluisia := 

 Satakunnan kansa ja Alueviesti kertoivat uutisesta tuoreeltaan.. Paikallislehti Alueviesti oli kyllä nopeammin kiinni päivän polttavasta uutisesta.

Uulalla on myöskin blogi: Uulaa ja Unelmia. 

Blogia ylläpitää kaksi aikaan saavaa naista Tiuhti ja Viuhti..No ei vaiskaan :) vaan Merja ja Carita. Hurjasti asiantuntevia vinkkejä ja kivija ideoita. Käyppäs tutustumassa :) 

Mun mielestä aika huippu suoritus täältä meiltäpäin. Pienikin voi olla jotakin suurta. Asiantuntemuksella ja perinteillä on aina paikkansa.

Sen taisi Arto Uunila ja Panu Kaila tietää jo vuosikymmeniä sitten. Upeaa että aikoinaan perusti tehtaan juurikin Kauvatsalle. Panosti paikkakuntaan ja sijooitti menestykseen juurikin täällä :)

Tämä ei ole maksettu mainos ja mielipiteet ovat omiani.

JA TAAS HESAAN

Moikka

Aina ei jaksaisi höpötellä tuosta Ilmarista mutta teempäs siitä nyt pikkuisen ihan OMAN päivityksen. Toivottavasti se Ilmari-syöpä ei tästä nyt ylpisty liiaksi ja kuvittele olevansa maailman napa.. 

Onkos tämä nyt sitten 32 kerta ja lähes tasan 2 vuotis synttäreitä voisimme viettää tällä Docrateksen tutkimuspotilas urallani. Täytekakku on tekemäti...

Se mitenkä sinne johkaannuin on monen sattuman summa niin kuin sekin että syöpäni löytyi vuonna -09 ja se että se todennettiin vuonna -12. Paljon vääriä diagnoseja ja monta onnekasta tapahtumaa ja ainakin pari  älykästä työterkkaria ja paljon buranaa. Noista sitten joskus enemmän.. Vaikka jatkosarjana?

Tässä nyt oottelen , kello on himppua vaille 8 aamulla , lupaa lähteä ajelemaan Hesaan. Sen reilun 200 kilsaa tuolla märässä ja pimeässä... No onneksi päivä valkenee äkkiä :). Verikokeissa kävin eilen Sastamalassa ja niiden tuloksia nyt ootellaan. Tänään otetaan uudet verikokeet ja pissakoe. Käyn lääkärillä päivittämässä kolmen viikon tuntemukset ja tehään tutkimus. Lämpö , happisaturaatio ja verenpaine. Ai niin ja se hemmetin paino :)  Sitten lääkäri tunnustelee ja kuuntelee sisälmyksiä. Sen jälkeen jään odottelemaan koepillereitä ja lähen kotio. 

Jos sanon että Docrateksesta on tullut toinen koti, tarkoitan sillä sitä että ilmottautuminen käy käden nostolla ja huikkaamalla moro! Verikokeeseen mennessäni huudan vaan että mä olen täällä ja lääkärinvastaanotolle menen pään nyökkäyksestä.

 Päivittelen kaikenlaisia kuulumisia yhden jos toisen kanssa. Asiasta ja paljon asian vierestä :)

Odotus-olohuoneessakin on jo tuttuja aina silloin tällöin ja aina silloin tällöin saan uusia tuttavuuksia.. Läpi suomen ja vähän tuolta ruottistakin :)

Tämä on vanha kuva.

Mutta aina 9 viikon välein kurkataan mitä tonne sisimpään kuuluu.. Luuston tila näyttäisi olevan sama kuin pari vuotta sitten.... Ei ole pesäkkeitä kuin kallossa , olkapäässä ,rintalastassa , kylkiluussa , selkärangassa , lonkassa ..... nyt ainakin...

 

Mitä sille Ilmarille nyt sitten kuuluu? Kipuilua on ollut yläkropassa niin ettei aina voi rintsikoita käyttää kun ne kuristaa mut kuoliaaksi.Nyt on ollut hyvä kolmen viikon jakso. Ei pahemmin ole krinnannut paikkoja. Menen levollisin mielin lääkärin vastaanotolle. Paiseillaan sitten vasta siellä :)

Vähän tietty aina jännittää se merkkiaineen tila. Sehän on ollut noususuhtanteinen jo usean kuukauden... Jos vielä tänäänkin on suuntana ylösnousemus niin en sitten tiedä millä mielellä kotiudun... Jipii! Ystävänpäiväksi kivat arvot....Katsotaan...

Nappasin tähän kuvan tuosta nurkkauksesta jossa on suurella kaarella huitonut valkoiseen maaliin upotettu suti :)

Palaan siihen myöhemmin!

 

On ollut mukava lukea veikkailujanne tuon peruukin suhteen :) Paljastan senkin sitten..joskus...

Tuota instan käyttöä olen opetellut ja sinne voit tulla seuraajaksi tästä

 

Nyt meen lakkaamaan kynnet ja laittamaan vaatteita päälle!

Loov juu!!

VINTAGE PAINT MAALAUSKIRJAN ARVONTA

Olen tainnut ja olenkin ennenkin puhua näistä vallan ihastuttavista  Jeanne d' Arc Living maaleista. Muutamia pikkujuttuja olenkin maalaillut. Matkalaukkua ja vaatekaappia. Viinilaatikkoa josta tässä kuvia.

 Tuollaisen sain aikaiseksi. Maalilla ja kuvalla.

 Oiva säilytysloota kaikelle ihanalle. Tavaralle jota on niin kiva katsella ja tulla hyvälle tuulelle :)

 Nyt minulla on ilo ja kunnia arpoa jollekkin onnelliselle tämä ideoita ja ohjeita pursuava 160 sivuinen kirja. Kirjassa on upein kuvin toteutettu yli 50 upeaa ideaa.. Maalataan seiniä , huonekaluja , tekstiileitä ,lasia ym. Kirjan on arvontaan lahjoittanut Kirstulan Vanha Puoti. Kirstulan Puodilla onkin nyt lauantaina 23.5. Klo 11-15  tyhjennysmyynti,ulkona terassilla kaikki alehinnoin ja taitaa Hanna siivoilla sisältäkin kirppisjuttuja tarjolle. Paikalla myös mummun vohvelikaffila 💕 

Osoite on siis PÄLKÄNEENTIE 166

HÄMEENLINNA

Arpoja jaetaan 

anonyymeille 1

kirjautuneille lukijoille 2

sekä arvonnan linkittäneille 3!

Linkitys omaan blogiin hyväksytään KOSKA lisäonnea voit kokeilla

 BIKKEN PILTTUUN FACEBOOKISSA. Siellä arvotaan samainen kirja erikseen facelaisten kesken :)

Arvonta päättyy 6.6

TARINAA LATTIASTA

 Tää talon runko osio on rekennettu joskus 1800 luvun loppupuolella. Remonttia tähän on tehty palasissa aina takataskun antaessa myöten. Meillä (mulla) on ollut suuria suunnitelmia mitä tehä ja missä järjestyksessä.. 

Vuonna -12 sain sen tappotuomion tuon syöpäni kera. Sille samalle kesälle oli suunniteltu olkkarin alueen lattian laitto. Täällä porasin ja huusin...kirosin koko elämääni ja siinä sivussa lattiaa! Päälimmäinen murhe oli se että joku uusi akka saisi nauttia upeasta lattiastani!!

 EI SIIS TEHDÄ! 

No alettiin kuitenkin..

 Repiä kököt pois..eli 3 kerrosta muovi/pahvia vekka. Huokolevykokelmat..Siivota liitujauhot lautalattian päältä. Kaiken tuon alta paljastui siis komia leveä lankkulattia. Harmi vaan että seinän viertä kiersi metrin leveydeltä naapurista pöllityt lautalista suikaleet. Päädyimme siis laittamaan ihan uuden lautalattian.

Lattia laski noin 10 senttiä.

Lattiaan laitettiin Uulatuotteen pikkasen harmaalla sävytettyä puulattiamaalia. Vain yksi kerros. Uutena lattia oli täydellinen.

 Parin asumisvuoden jälkeen on pakko todeta että yksi kerros on "kulahtanut" pois. Värisävy oli väärä. Ikävä kyllä seuraava eli tämän kesän projekti on uudelleen maalaus jollakin.. jonkin firman KIILTÄVÄLLÄ VALKOISELLA. Maalilla joka kestää kulutusta eikä KELLASTU.

ja hei! SE KOIRA!!!!!!

On se hyvä ettei tekeminen lopu. Eikä se elämäkään ihan vielä :)

VALKOISEN OBSESSIO

MIKÄ MUA VAIVAA? MIKS KAIKKIALLE PITÄÄ SUTIA VALKOISTA?

Ainakin tuolla facebuukin erilaisissa ryhmissä on osa jäsenistä "parjannut" immeisiä jotka maalaavat vanhoja huonekaluja ..vaikka nyt sitten VALKOISELLA maalilla. Osa tietenkin näyttää peukkua maalauksille. Olen sitä asiaa pohtinut omalta kantiltani. Kunnioitan vanhoja huonekaluja. Olen ylpeä jokaisesta puusepästä joka meiän maassa nikkaroi. Erityisesti SOTAVETERAANEISTA. (sivujuonne)

Ite kävin kouluaikoina tasan kolmannen luokan syksyn "ämmäin" tekstiilitöissä. Sitten siirryin teknisiin ja valitsin sen yläasteella jotenka jotakin olen minäkin vääntänyt. Löylykauhaa,avainkaappia,kulmakaappia,kukkatornia, peilikaappia..Olin AINOA tyttö yläasteen poikaryhmässä. Muistan mitenkä joku teoriatunti puhuttiin moottorin männistä. Ope sanoi mulle naureskellen ettet sä kuitenkaan mitään ymmärrä jotenka hän PIIRSI mulle havaintokuvan.. Mähän 15 kesäisenä naureskelin ett älä ny viitti TOTTAKAI MÄ TAJUUN! Vitsit minkä näyttelijän maailma minussa onkaan menettänyt!!

Siis palataampa alkuperäiseen aiheeseen!

Miksi siis pilata jonkun taidon näyte? Huonekaluthan valitaan oman mieltymyksen mukaan. Olkoon se uusi tahi vanha. Tykkään jotta mööpeleillä on jokin tarina kerrottavanaan.

Niinkuin tällä:

Sivustavedettävä. Pakkomielle muutamia vuosia sitten. Sivustavedettävä soffa oli PAKKO saada aivan sama mistä. Huutonetistä sen sitten löysin. Sovin haun parinsadan kilsan päästä. Aamutuimaan hakemaan ja rahat automaatista.. PAITSI ETTÄ!! Mä EN MUISTANUT mun salanumeroita!!! Sittenhän se kone menikin jo tilttiin. Poru kurkussa keräämään kaikki mahdolliset rahat. Tuhkiksen 5 senttisetkin ;( NOLOA!!

 Sain sen maksettua ja seuraava poru kotona olikin kun mies totes :Ompa paljon tupajumin reikiä!! Näin painajaisia mitenkä meiän talo on aamulla pelkkä mutukasa. Kloriittia ja homeenestoa ja mitä kaikkee siihen tungin. No ehkä tupajumit oli kuollu jo 100 vuotta sitten mutta ymmärtänette tunnetilan. MUN AARRETTA EI SAA KUKAAN! Ei edes tupikset. Jalan oli joku jo napsinut...

 Sitten tuota mööpeliä raahattiin huushollissa eestaas. Se ei sopinut köökiin kun peitti puolet ikkunasta. Valon lapsena se olisi ollut liian kova hinta istuskelusta. Tuo on ollut pihalla , makkarissa , köökissä  ,välihuoneessa ja nyt olkkarissa.

 Se alkuperäinen maali jonka olen nyt tuhonnut. Mikäköhän se on aikoinaan ollut? On jokin ootraus pohjalla. Sitten jotakin raikkaan vihreää. Siihen päälle taas jotakin harmahtavaa. Eli minä en liene tuholaisista pahin. Tykkäsin pinnasta. Sen kärsineestä ilmeestä noin 5 vuotta.

 Oli tullut aika muutokselle.

 Vetelin osat pitkin huushollia. Pohjatyöt eivät kuulu mun työlistaani. Uulatuotteen Into kalustemaalia vaan pintaan. Kaksikerrosta ja lopputulos oli minun silmääni sopiva vintagetyylinen. Ei siis kokopeittävä kauttaaltaan.

 Siinä se minun mussukkani nyt on. Ei puuroudu tapettiinkaan enää. I LAAV!

Tyynyt Nordic Collection

En kadu maalaus päätöstäni. Rakastan lopputulosta ja sehän se pääasia kait onkin. Että omistajat tykkäävät.

Mitäs sä tykkäät?? Hitti vai huti?

Kirjuutellaan :)