Kaikkia etuuskortteja mullakin kukkarosta pursuaa. Yleensä sitten kaupan kassalla huomaa ettei mulla olekkaan sitä mukana. Lainannut muksulle tai jotain muuta... Mutta K ja s ryhmän kivana lisänä tulee ne lehdet. Tämänkertainen herkku onkin Yhteishyvän ruoka liitteestä
resepteihin tästä
MARENKI-SITRUUNARULLA
75g kuorittuja manteleita
1 rkl maissitärkkelystä
1 rkl sitruunamehua
4 valkuaista
1 3/4 dl sokeria
TÄYTE
4 keltuaista
3/4 dl sokeria
1 sitruunan raastettu kuori
1 dl sitruunamehua
1 rkl maissitärkkelystä
1 dl vettä
10 g voita
PINNALLE
2 dl vispikermaa
1 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
Ohjeet
Kuumenna uuni 150-asteiseksi. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Paahda manteleita uunissa 7–10 minuuttia. Murskaa mantelit.
Sekoita maissitärkkelys sitruunamehuun. Vatkaa valkuaiset hyväksi
vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen samalla vatkaten. Lisää mantelirouhe
ja maissitärkkelysseos ja kääntele kevyesti vaahtoon. Levitä marenki
varoen leivinpaperin päälle noin 30 x 25 cm:n levyksi. Kypsennä 25
minuuttia. Kumoa pohja lämpimänä toisen leivinpaperin päälle, irrota
pohjapaperi ja anna jäähtyä.
Mittaa täyteainekset voita lukuun
ottamatta kattilaan. Kuumenna koko ajan sekoittaen keskilämmöllä, kunnes
seos kiehahtaa. Hauduta sekoitellen pari minuuttia. Ota kattila
liedeltä, sekoita täytteeseen voi ja anna jäähtyä. Levitä täyte pohjan
päälle ja kääri rullaksi. Vatkaa kerma sokereiden kanssa vaahdoksi ja
levitä tortun päälle
No niin. Innokkaana aloin leivontamestariksi.
Ensinnäkin.. ei ollutkaan manteleita jotenka heitin kehiin mantelijauhetta. Sitten hoksasin ettei ole maissitärkkelystä , korvasin sen perunajauholla ja sitten VIELÄ ei voi sanoa etteikö ollut vettä koska sitä onneksi riittää mutta kermaa laitoin täytteeseen veden sijaan.
Ite kun olen tämmönen muikee naamainen niin rakastan sitruunaa jäätelössä , lakritsissa jaa jaa ihan missä vaan!
Minkäslaisen tuomion tää torttu sitten sai.
Maistelemaan hätyytettiin naapurin rouva tyttärineen. Jutskattiin siinä samalla MLLn asioitakin. Ei oikein ollu heitin suun makuista. Plikka sanokin jotain näsäviisasta mutten enää muista mitä :)) Jotain hauskaa se oli. Sitten oli pakko hätyytellä naapurin isäntä kaffeelle. Tunsin olevani liikaa alakynnessä herkkuni kanssa. Sieltähän se sitruunan ystävä sitten saapuikin ja vihdosta viimein sain herkkukehuja!!
Jokatapauksessa kakusta hävisi yli puolet.
Makuun saattoi hieman vaikuttaa sytojen viemä makuaisti :))
MUTTA HYVÄÄ OLI!!!!!!