KIRJANSIDONNALLISIA TUOTOKSIA

 Taisinkin joskus kertoa käyväni tuolla Sastamalan opiston kirjansidonta kurssilla jonka opettajana toimii Tarja Rajakangas.  No mä käyn siellä vieläkin... Mikä sinänsä on ihme koska jo yläasteen työssäoppimis? viikon lopuksi sain yhteenvetotuloksena: malttamaton... tai jotain sinnepäin :)  Näin suurpiirteisenä olen huomannut sen muutaman millin ja jopa yhden millin heiton vaikuttavan lopputulokseen aikas ikävästi. Niitä on sitten hiottu pois... USEIN...

Opettelua on ollut mutta onnekseni ope on ollut heti paikalla (ja USEIN) kun sormi suussa ihmettelen tekemisiäni. 

Ihan kaikkea voi käyttää kirjankansiin. Näin olen ainakin ite sen aatellut.Tapettia , kangasta , ketjua , vintagee... Porissa ja tampereella toimivasta sisustuskaupasta: hyvän tuulen puodista ostin kuitukuun tiskirätin ihan vain kansia varten. 

 

Nuukana tyyppinä teinkin peräti kaksi pikkuista kirjasta. Tuo sydän kirjanen on opettaja Tarjan mallikirja. Sellainen on hyvä olla vieressä kun jotenkin minusta tuntuu ettei tuonne pääkoppaan jää nykyään mitään enkä kehtaa aina olla kysymässä kysymästä päästyäni ja niitä kauvattalaisia sidontamalleja on jo aikas monta :)

  

Tämän kuvan tarkoitus on näyttää miltä sitä sitten kuvassa näyttää kun yrittää peitellä omistavansa kaksoisleuan!! Ei oikein hyvältä.....

Tässä on joitain omia ja ihan valmiiksi asti saatuja tekeleitä. Tuossa päällimmäisenä on Tarjan tekemiä ihan pikkuisia oikeita kirjakoruja. Niitä voit tiedustella TÄÄLTÄ

Minullakin on rintarossi ja korvikset :)  Sellaiset retrot :)

Parasta antia lienee itsensä haastaminen. Joitain (aika useaa) juttua olen joutunut kokeilemaan kantapään kautta. Tehnyt omia sovituksia kun ope ei ole nähnyt...

Tuo muistivihko kukalla ei ole minun käsialaani vaan sen ystävättären joka piti kurssille värväämisväsytystä muutaman vuoden. Sitten kun sairastuin uudelleen sanoin jotta what the hell! Viikonloppu kurssilla nähdään. Ja sille tielle jäin...

Kehtaisinkohan laittaa teille arvottavaksi jotain omatekemää?

KIRJAN TEKKOO

HOH HOIJAA!!

On tullu lusmuiltuakirjansidonnastakin! Pitkästä aikaa painelin sinne kaljuni kans. Hiuslookkini sai kehujakin :) Helppohoitoinen eikä ole täi vaaraa!

No mutta. Muutamia kuvia taas napsittiin teitä varten.

Nyt mua laiskotti ja ostelin opelta valmiita leikattuja sivunippuja. Ihan hyvä vaan kun toi milli kertaa milli on vieläkin hakusessa. Enkä aina ymmärrä sen tärkeyttä.

Ekaks siis mittailin kolmelle selkänauhalle jauolliset reiän paikat. Sitten painelin naskalilla reiän sidontalankaa varten.

 

Sellanen vieno ääni::OPETTAJA!!!! OPETTAJA!!! kaikui ilmoille aina välillä. Mun ehkä jo pitäis muistaa millai ja missä järjestyksessä ommellaan mutta kos on tota hätäsen immeisen vikkaa....

 

Mun lankanikin oli kilometrin mittainen. Onneks ei montaa kertaa menny solmuun. Tarkkaa touhua.

Tuos mulla onkin jo 4-5 sivunippua ommeltuna kolmella selkänauhalla. Nippuja piti tulla 8 per vihko mutta sekosin laskuissa jotenka johki tuli 7 ja sitten vastaavasti johki taas 9 :)) Suomalaista käsityötä aidoimmillaa.

 

Siinä niitä raakalaisia ompi rivissä.

Kannet?? Ne on kans vielä mietinnän alla. Sen tiiän että niistä tulee aukollisia...

Mitäs muuten tykkäisitte? JOS laitetaan arvottavaksi edelliskerralla valmistunut kirja jossain vaiheessa? Olisko mieluisa? Ennen sitä miun pittää arpoa hapotuskone......

KIRJAA PUKKAA

Ajattelin laittaa teille pikkasen kuvia kirjansidonta kurssiltani. Tässä on meneillään ihan loppusilaukset kirjoille. Muijat aina nauraa mulle ku teen sarjatyötä. Oon aatellu sen sillai että samaan syssyyn voipi tehä useamman. JA joskos sillai jäis muistiin työvaiheet paremmin.

Muutama kansi

Himputti mut oli monta työvaihetta tämmöttis kirjan malleissa

Joku nimeltä mainitsematon sunnuntai harrastaja joka on sellanen suurpiirteinen muikkeli.. oli mittaillu millin muutaman väärin.. ja siks joutu tekee lumepullistuksen selkään

Tsekkailua ennen liimausta

Pikaprässäys

 

Sitten liimatut ja prässätyt kirjat viimoseen kuivumis hetkeen

Ensi makua  tulevista kirjoista.. Kaikkia ei voikkaan paljastaa .......

Mä olen niin uponnut tähän harrastukseeni. Aina ei aivoissa pyörivä visio mene perille.. mut yritys hyvä kymppi....

Uusia ideoita pukkaa , aika taulu vaan on mitä sattuu... ja mähän lähen sinne Docratekseen ens viikolla....mut palaillaan..

NYT SE ON OHI!

Haa! Nyt on monen kuukauden oppimis rutistus ohi! Ihan huippua saada koulutusta alan huipuilta. Ihmisiltä joidenka mielestä lasten ilo ja huoli lapsuudesta on ykkös prioriteetti.

On monenlaisia yhdistyksiä ja tarpeellisia suurin osa :)  Ite koen Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemän työn mielekkääksi ja hyvinkin lähellä sydäntäni olevaksi. Vaikka mulla on ollut rankkaa oman sairauteni tähen..painelin silti jokaiseen aluepajaan. Joskus olin tosi skarppina ja joskun mua tökittiin kylkeen :) Välitehtävätkin sain palautettua ..no en lähellekkään määräaikaa mutta kuitenkin. Sain monia uusia tuttavuuksia.Omasta ryhmästäni ja viimeyön huonetoverista. Meillä oli ihan SIKAHYVÄ TIIMI!!!!

Meidän ei pidä unohtaa sitä omaa arjessa jaksamista eikä sitä mitenkä ja mistä lapset nauttii.. Ei ne halua/tartte suurta amerikkaa. Se olkkariin rakennettu maja tai yö jonka saa soffalla nukkua.. Ne on niitä huippuhetkiä.

Nyt on VOITTAJAFIILIS!!

Olin niin hehkeenä että. Kirstulan vanhasta puodista tuli ihanainen JDL tunika ja mä olin niiin prinsessaa!!

Tän todistuksen voisin viedä huomenna töihin herra isoherralle ja sanoo::Paas kuule jäbä laittain tää mun tehtaan sisäiseen CV.hen ;))

Toi CV juttu onkin aika hauska , kun lähes 10 vuotta sitten luettiin kollegan kansa lehestä työpaikka ilmotuksia ja törmättiin cv!! Mikä ihmeen cv? Käytiin sitten kysymässä tosiviisaalta duunarilta. Saatiin tyhjentävä vastaus: Ehkä se ei oo teitä varten ellette tiärä!!

 

Mut olenhan mä saanut jotain muutakin aikaiseksi! Kirjansidonnassa tein omasta mielestäni ihan sika ihania pöllö kirjoja. JA koska olen ahkera (laiska) suosin sarjatyötä! Tein heti viisi! Ikävä kyllä  (tai siis ei) mulla on enää yksi vaivainen oma pöllö täällä. Pari lähti Pattijoelle ilahduttamaan sisaruksia! Terkkuja vaan. Tuo kuva on sillai juosten otettu. Mut kait siitä selvän saa. Kirjansidonta viikonloppukurssilla oli Kaisa ja Pinja.  Pinjalle kiitos näistä ihanista tiukukoristeista. Niitä on nyt ripoteltu ympäri kämppää!! Mä NIIN rakastan näitäkin!

Mut hei! Nyt mä lähen huilimaan et jaksan taas huomen töihin ja tiistaina taas porriin ja illall pitää MLLn lipun alla lapsille leivontakurssia..

LOOV JUU!!!