UA-39839136-1

maanantai 28. syyskuuta 2015

OMA OLIIVISATONI!

Moikkis

Mä olen NIIN ylpeä!! Olen kaikkien näiden vuosien jälkeen onnistunut saamaan OMASTA OLIIVIPUUSTA SATOA!!
En nyt tarkkaan muista kuinka monena vuonna olen Ikeasta ostanut oliivin. Niiden keski-ikä on saattanut olla sellaisen 4-5 viikkoa...
Yleensä pienemmän puskan olen kotiuttanut mutta tänä vuonna ajattelin palkita itseni oikein puolitoista metrisellä puulla! Poikkeilen usein Ikeassa sytostaatti reissullani.  Miksi sitä muuten puhunkaan sytostaattikeikasta miksen käytä amerikkalaisittain kemoterapiaa? Tai solunsalpaajahoitoa?  Kuulostaisiko se "fiinimmälle"  kuin sytoreissu? Tuohon liittyen olisin kovin iloinen mikäli haluaisit osallistua keräykseeni joko TÄSTÄ tai tuosta blogin oikeasta kulmasta :) 



NIIN SIIS uhrasin tänä keväänä peräti 29,95€ tuohon oliiviini.


 Siinä oli kivasti kukkia jo ostovaiheessa mutta , mutta.. Survoessani sitä auton takapenkille , ropisi siitä kolmasosa penkille.. Sitten unohdin sen pihalle rankkasateen ajaksi sellaiseen paikkaan ettei sillä ollut yhtään suojaa.. Sitten toin sen sterassille katon alle ja Arvakkaas vaan!
 Unohdin kastella! 



Että hoidolliselta kantilta katseltuna olen äärimmäisen ihmeissäni tuosta pallukasta!


YKSI AINOA VIHREÄÄKIN VIHREÄMPI HEDELMÄ/MARJA :)
 
 Eihän se vielä syötävässä kunnossa ole jotenka eipä nuolaista ennenkuin se tipahtaa :))

Koen valtavaa onnistumisen riemua

lauantai 26. syyskuuta 2015

PAKOLAISEKSI PAKOLAISEN PAIKALLE

Moikkis

Mä mietin mistä tän stoorin nyt alkaisi? Otanko kantaa siihen kuinka huonosti meillä Suomalaisilla menee? Kuinka meitä veroilla ja leikkauksilla rokotetaan? Otanko kantaa siihen kuinka Suomi täyttyy serbialaisista nuorista voimakkaista miehistä? Otanko kantaa lahtelaisten mielenosoittajien toimintaan?
Kyllä minultakin sanottavaa näihin kaikkiin kohtiin löytyisi mutten nyt jaksa lähteä tuolle linjalle...

Ei , en mä lähde tuohon.. 
Sen sijaan kerronpa teille yhden saunomisen juttusaldoa..
Meillä on tapana saunassa poikien kera ( 9,10v) kertoa tarinoita. Yksi sanoo sanan tai kaksi ja toinen jatkaa yhdellä tahi kahdella sanalla...Mitä milloinkin päätetään.
 Alku jonkinmoinen mutta loppu? Niissä jutuissa ei ole päätä eikä häntää.. Olemme myöskin saunassa antaneet luvan käyttää.. mitenkä sen nyt sanoisi kauniisti.. rivoa kieltä. Näistä jutuista on sovittu:: Mitä saunassa puhutaan se saunaan jää. Se on mielestäni pitänyt kutinsa hyvin.
Eli saunominen on ollut juttujen puolesta oikein kevyttä viihdettä :) Tai sinnepäin :)

Olen katsellut samaisten poikien, 9 ja 10 vuotiaiden, kanssa Arman ja viimeinen ristiretket ohjelmaa sekä dokumenttia Gazan alueen sotimisesta..  Mielestäni ei ole liian vakavaa ohjelmaa lapsillekkaan kunhan asiat puhutaan ja selitetään niinkuin ne ovat!
Toisinsanoen:meillä ei kasveta pumpulissa.

Se juttu saunassa lähti siitä kun pojilla oli yökamu kylässä. Omat poijaat tiedusteli vieraalta että oletko katsonut niitä ohjelmia? Sitten he keskustelivat siitä kuinka heidän ikäisensä poika oli töissä 12 tuntia päivässä ja sai siitä euron verran.. Meinasivat etteivät kestäisi sellaista itse ja kuinka joku lapsi voi edes olla töissä? Eihän lapset saa käydä töissä kun on se lakikin..  Missä sen äiti on? Tai isä? Miks ne antaa sen lapsen mennä töihin? Onko ne lapset saanut opettajalta luvan olla pois koulusta? 
No tuohan oli sitten taas ihan episodi.
 "Mä meen ainakin mieluummin kouluun"!! 

Tai miten kroppa hajoo 60 asteen lämmössä! Laivanpurkajista, kuinka vaarallista siellä on tehdä töitä! Toinen asia mitä pojat mietti oli sen yhden gazalaisen pojan itkuinen kommentti maailman epäoikeudenmukaisuudesta: Kuinka toiset lapset voi mennä nukkumaan ilman pelon häivää kun hän/he joutuvat pelkäämään pommi-iskua ja kuolemaa... 
Pojat saunassa meinasivat ettei tuollaisia ohjelmia voi katsoa kun tulee niin paha olo..  

 Hieman siinä miettivät miksi? Mitä voi tehdä? Voitaisko me ottaa niitä lapsia meille asumaan?

Mitäs mä sitten siellä saunassa mietin?
 Olin pakahtua ylpeydestä! Vaikka meillä veljekset eivät aina voi toisiaan sietää , oli äitinä keskustelun seuraaminen hämmentävää.. Kuinka syvällisiä he miettivätkään ja mitenkä vääryyksiin etsittiin korjauksia. 
Onneksi saunassa oli niin kuuma että silmäkulman tippa meni hikipalleroksi.
 Ja hei! Ihanaa ,kuinka sitten miettivät nälkäpäiväkeräykseen antamia rahojaan! Kauppojen ovilla keräävien vapaaehtoisten lippaisiin on pojat antaneet aina.. Kun ovat kävelemään oppineet... 

Tosin meille vanhempina tuli piiiitkä miinus! Koulussa oli keräyslipas johonka oppilaat saivat roponsa laittaa.. Kuinka ollakkaan aamutohinassa SE UNOHTUI! Vaikka illalla juuri oli mietitty että aamulla katsotaan kolikot.

No mitä tällä haluan sanoa? Sen että vaikka itse olisi mitä mieltä..ei niihin samoihin ajatuksiin ole pakko sitoa , velvoittaa omia lapsiaan. Maailma on epäreilu ja vanhempana , äitinä, haluaisi kaikille lapsille oman pehmoisen sylin , lämmintä ruokaa ja oman turvallisen pesän.


perjantai 25. syyskuuta 2015

ROOSANAUHAN VOIMIN SYÖPÄÄ VASTAAN!!!

Moikkis!

RINTASYÖPÄ! Tai ihan mikä vaan syöpä.. Mitä tunteita se sinussa herättää? Minulle se saa ensimmäiseksi itkun. Silmäkulma kostuu vaikken tietoisesti ajattele MITÄÄN aamupuuron pohjaan palamista kaameampaa! Mikä tuossa sanassa on niin hirveää ettei siihen voi suhtautua "kylmästi"? Kalman tunne kirii pitkin käsivartta , pukkaa pientä tuskan hikeä..
Ajatteleppas tilannetta jossa menet lääkärille kun vähän kainaloa krinnaa.. Istuskelet siinä miettien joululahjoja  viidelle lapsellesi ..ai niin mehän sovittiin ettei lahjoja..höpsis tietenkin jotain pintä pitää ostaa..ainakin vihreitä kuulia..NIIN rouva VIRTANEN! lääkäri herättää sinut aurinkoisesta haavemaailmastasi ja sanoo kertovansa ikäviä uutisia.. Ei se kainalokarva ollutkaan kasvanut sisäänpäin , väärään suuntaan  vaan sieltä täältä löytyi tutkimuksissa kasvaimia..siis syöpä! Sä et tajua mitä lääkäri puhuu.. hymyilet vain..KUNNES sun pää räjähtää siihen paikkaan! Tajuat että sä kuolet.. Aivot pyörii hyrrää.. Entäs ne kuulat? Ja se kinkun paisto! Missä me nyt joulua vietetään.. kuka tekee mitäkin ja.. Ihan tavalliset arjen asiat vilahtaa ohi silmien tuoden mukanaan KAIKKI tunteelliset tärkeät elämän virstanpylväät.. Entäs ne synttärit , rippijuhlat , kokeet , rikkinäiset polvet , hyvät koetulokset , nukkumaan menot ja viikorahat! MÄ EN OLE NIISSÄ MUKANA! ENÄÄ IKINÄ! Samaan aikaan lääkäri selittää sinulle kuinka tästä nyt jatketaan ja jatketaanko ollenkaan.. Aivosi eivät ymmärrä kuulemaansa vaan hyppivät ja loikkivat siellä tunne puolella.. Pääset lähtemään kotiisi jonne et ehkä haluakkaan mennä. Haluat huutaa kurkku suorana että mitä helvetin pahaa mä olen tehnyt!? Niin minä tein.. Tosin järki sivuutti tunteet aika pian.. Silloin ekalla kerralla. Näytin närhen munat ja olin itse aurinko.
Nyt kun tuo Ilmari , joksi syöpäni ristin , luuraa ja leikkii kuurupiiloa luissani olen toisinaan sanonut sille että vie paska sitten kaikki. Salaman nopeasti peruutan luvan ja käsken syövän mennä sinne minne ei hornan tuletkaan yllä.

 Kai se menee ... Pikkuhiljaa.. Olen ostanut sille VAIN menolipun :)

Nykyään käyn hoidoissa Docrateksen syöpäsairaalassa Helsingissä. Olen siellä tutkimuspotilaana. Saan käyvän hoidon sekä mahdollista tutkittavaa lääkettä. En ole hetkeäkään katunut päätöstä lähteä tälle linjalle hoitopolullani. USKON vahvasti että jonakin päivänä joku ihminen tällä maapallolla keksii , löytää vahingossa sellaisen mullistavan idean joka jymäyttää syöpäsolut kaakkoon. Uskon myöskin että se lääke olisi silloin kaikkien käytettävissä. Ettei siitä tulisi uusi vallankäytön väline..
Roosanauha kampanja on käynnissä. Roosa nauha -liike sai alkunsa 1990-luvun alun Yhdysvalloissa. Tuolloin AIDSin vastaisesta kampanjasta innostuneet Evelyn H. Lauder ja Alexandra Penney halusivat kiinnittää huomiota rintasyövän yleistymiseen ja kerätä varoja rintasyövän tutkimukseen. He valitsivat oman kampanjansa symboliksi roosan silkkinauhan. Pian kampanja levisi muihin maihin, ja nykyisin sitä järjestetään eri puolilla maailmaa.

Kansainvälinen rintasyöpätietoisuuden kuukausi on lokakuu. Roosaa silkkinauhaa käytetään tuolloin rintasyövän vastaisen taistelun symbolina ympäri maailmaa. Suomessa käytetty Roosa nauha -tunnus on Syöpäsäätiön rekisteröimä tavaramerkki.
Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on edistää syöpätutkimusta, vaikuttaa siihen että yhä useampi syöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa, sekä varmistaa että jokainen syöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden eri vaiheissa. Keräyksellä tuetaan ensisijaisesti rintasyövän vastaista työtä. Roosanauha -rahastoon voi lahjoittaa ympäri vuoden.

Kampanjan keräyksiin voit osallistua monin tavoin. Tämän vuoden teema on KÄSI SYDÄMMELLÄ. Jos hetken mietit , uskon että tunnet aika monta syöpää sairastavaa läheistä tahi hyvänpäivän tuttua.. Siitä lähtee välittäminen ja huolenpito. Tämän vuoden Roosanauhan on suunitellut Katri Niskanen.

 Kaupoista löytyy tuotteita joiden ostohinnasta lahjoitetaan osa tutkimustyöhön ja avunantoon :)  Esim: Sinituote ja Lumene ovat jälleen mukana tukemassa kampanjaa. Kaupasta löydät pinkkiä perunapussia ja korvapuusteja , pinkkejä ruusuja...
(Olen itse heikkona juuri roosapinkkiin : sattuipa sopivasti:)
Pienemmätkin yritykset tukevat omilla tavoillaan.. Esimerkiksi  INDIEband bracelets lahjoittaa myydyistä PINK ROCKS & MOJO - kicking cancer in the ass! rannekoruista huikeat puolet hinnasta...

Minäkin olen luonut oman keräystavoitteen syöpäsäätiön sivuille. Asetin tavoitteeksi 3000€ ja olenkin kovin yllättynyt mitenkä keräykseni on lähtenyt käyntiin! SINNE PÄÄSET TÄSTÄ KLIK! Olen huisin otettu KAIKISTA lahjoituksista ja niistä kommenteista jotka auttavat jaksamaan... Laitoin tuonne blogin ylänurkkaan näin vaatimattomasti oman kuvani :) jota klikkaamalla pääset keräys sivulle.



 EN SIIS SAA TÄSTÄ ITSE MITÄÄN muuta kuin ÄLYTTÖMÄN HYVÄN MIELEN joka sekin omalta osaltaan auttaa nujertamaan pahoja soluja..

Olet sydämmellisesti tervetullut tukemaan Roosanauha kampanjaa tavalla tai toisella. 
Joskus äänetönkin tuki on paikallaan <3

Ai niin.. Tässä yksi kuva.. Asun pienellä paikkakunnalla jossa on niin tiivis yhteisö että :)
 Mieheni käy töissä Uulatuotteella ja katsokaas kuinka komia Roosanauha rivistö siellä onkaan järjestäytynyt :)

Arvontojen voittajia



Muutama arvonta jäänyt ilmoittamatta mutta tässä nyt tulee! Laitan lohdutusnamia mukaan voittajien paketteihin!

Anna-Mari Westille on nyt tullut uunituoreita ensivuoden kalentereita joita viikonlopun ajan voit tilata -20% alennuksella!

Anna-Mari Westin kortit lähtevät:

Ihania nää kortit. Mukaan arvontaan:)


Mikko Joonan AHDISTUS kirjoja voi tilata Mikolta itseltään hintaan 10€ sis postikulut

Mikko Joona
040 170 6851
mikko@valokuvaus.fi


Mikko Joonan vedos joka kuvasi öljyvanaa asfaltilla jään alla :)) lähtee:
Joeksi minäkin tuota arvelen, toinen vaihtoehto olisi käärmeet. Yhdellä arvalla mukana.

ja Ahdistuskirjakkeet:

Vedoksessa "Mutkikasta" voisi olla vaikkapa Kokemäenjoen matkaa kuvattuna.
Tuollaisissa Kaisla -petivaatteissa nykyään makoilenkin ;) On takuuvarmaa Pentik -laatua!
Vaikuttaapa tuo lopputyökirja "Ahdistus" jo pelkästään tuon pienen otoksen perusteella upealta!

Taidanpa tämän arvonnan vielä linkittää muillekin..

sekä


oisko jokea kuvattu. yhdellä mukaan.
mariestrange(at)hotmail.com

Odottelen osoitteita osoitteessa:  bikkenpilttuu@hotmail.com..  


tiistai 22. syyskuuta 2015

VAATTEEN TUOTEMERKKI HYÖTYKÄYTTÖÖN

 Moikkis!

Onkohan joltakin kultaiselta lukijaltani jäänyt huomaamatta että suorastaan RAKASTAN  
Jeanne d'Arc Livingin vaatteita? Ne ovat niin romanttisia , laadukkaita , röyhelöisiä , upean murrettuja värejä , ei pahan hintaisia ja kaikkea sitä mitä minä maalaisromanttisuudessani rakastan :) Jos minulla vielä olisi pikkutyttö saisi postipoika kantaa lähes joka viikko pienen nyssykän postilaatikkooni :)

Munun ylitsepursuavassa varastossani on jo usean vuoden loikoillut valkoiset istuinpäälliset odottamassa..no en kyllä tiedä mitä? Ilmeisesti sitä aikaa jolloin keittiön pöydän vieressä ruokailevat ihmiset ovat sormistaan itsepuhdistuvia! Jotain tuonnepäin. Tällähetkellä asun 5 miehen kera jotenka ilmeisesti epäselväksi ei jää valkoisen värin arkuus arkikäytössä. Se miksi haluan itseäni valkoisella rangaista ei ole vielä minulle selvinnyt :)





 Noissa JDL vaatteissa on ostettaessa tälläinen kankainen tuotemerkki. Olen niitä säilyttänyt johonkin suurempaan tarkoitukseen. Ja sellainen nyt tuli...



 Päätin tuunata puhtaanvalkoisia istuinpäällisiäni hieman ENEMMÄN maalaisromanttisempaan suuntaan


Ompeluhan ei ole välineharrastus...


 Siinä niitä nyt on valmiina..kaikki erivärisiä mutta niin ihania...



Kerrankin olin niin fiksu jo ennakkoon että ehdin ajatella kummalle sivulle minun tuo merkki pitäisi ommella! Onnistumisen riemua näinkin vanhalla naikkosella  :)





Yhden ikävän piirteen muuten niin täydellisessä köökin pöytäryhmässä havaitsin.. Olen aikoinaan maalannut setin valkoiseksi sen ollessa tumman vihreä. Havaitsin sen kellastuneen aikojen saatossa jotenka seuraavaksi joudunkin maalaamaan koko helahoidon.. pöydän ja 6 jakkaraa.... 

Onneksi maalausta helpottamaan olen saanut muutaman muunkin hyvän idean:

Jokaisen jakkaran selkänojassa on vedin.. mukamas toolin siirtelyn helpottamiseksi.. Käyttöprosentti 33%

 Jokaiseen pöydänjalkaan on ruuvattu pieni koukku::KÄRPÄSLÄTKÄLLE!
Tämän käyttöprosentti 79%
ja toimiva idea!



 Pöydässä itsessään on kaksi todella näppärää vetolaatikkoa.. näiden käyttöaste lähentelee 200%




Mitäs pidit? Hitti vaiko huti :) 
Kierrätystä parhaimmillaan vaiko vallan turhaa hömpötystä?

Tämä ei ole maksettu mainos vaan ihan oma idea :)




perjantai 18. syyskuuta 2015

MIRANTIKilla TAPAHTUU

Moikkis!

MIRANTIK on Kangasalalla , Herttualantie 1ssä toimiva antiikki ja sisustusliike. Sieltä löytyy kaikkea vanhaa ja kaikkea muutakin kivaa.  Mirantikin facebook sivuille pääset tästä josta löytynee lisäinfoa :)

Nyt lauantaina  klo 10-16 ja sunnuntaina klo 12-16 on Mirantikilla tuuletuspäivät!
Pihassa on TARJOUS/KIRPPIS teltta
 sekä skumppaa tarjolla :)


                            Tämä on kuva minun projektistani..valmis kylläkin jo :)



  Jeanne d'Arc Living maaleja -20% ja maalien ostajalle JDL maalauskirja puoleen hintaan



 JDL kalenteria vuodelle 2016



Upeista RAINS sadetakeista olisi tarjolla -10% alennusta... 


Upeita paperitähtiä..halkaisija huikea 70cm...


Itse en vielä ole tuolla puodilla poikennut mutta  sinne auto onkin jo startannut :) 
Paas poiketen ja moikkaas minnuu jos siellä nähään :)



MUOKKAAMATTOMIA KUKKAKUVIA

Mukavan sateinen perjantai.
 Annoin sytämmeni heltyä ja pojat pääsivät autolla kouluun..No ei siihen heltymistä tarvittu kun puoli 8  aikaan vettä satoi niin ettei eteensä nähnyt :) ja kun toinen pääsi kyydillä niin tietty toisenkin piti.
Eilen löysin itseni Sastamalan opiston makrokuvauskurssilta ja voi taivas kuinka vihreä olen tuon kamerani kanssa! 
Siitä sitten toiste lisää...
Saimme kotitehtävän jota tässä harmaudessa ei voi toteuttaa.
Mutta koska tämä perjantai on monella tapaa "ongelmallinen" sään ja yhteiskunnan puolesta, tunteella ja järjellä , ajattelin piristää päiväänne parilla aikaisemmin napatulla kukkakuvalla...








Oikein muksaa viikonloppua kaikille <3

torstai 17. syyskuuta 2015

MIKÄ PARISUHDETTA PIRISTÄÄ?

 HAH! Sen kun aina tietäisi! Jotenkin vaan miesten ja naisten ajatukset (ajatteleeko mies?parisuhdetta?) ei kulje samalla asfalttitiellä. Välillä ollaan niin IN LOVE ja sitten ihan sama vaikka soffalla nukkuisit... Se kylmä kausi on oikeesti aika raskasta. Kun ei pysty olemaan analysoimatta ja miettimättä ja pohdiskelematta toisen sanoja tai tekoja. Esim:miksi se tänään sanoi koiralle huomenta ennenkuin rakkaalle vaimolleen? MITÄ MITÄ nyt on tapahtunut! Mä ainakin sorrun liikaa funtsimaan sitä mikä tota ukkoa taas vaivaa! 
Meillä oli aikojen alussa ihan oikea suullinen sopimus: Mies tulee minun kanssani HABITARE messuille niin ja puutarhamessuille niin minä sitten vastavuoroisesti hänen kanssaan KORJAAMOmessuille!! Vuoroin perään kuljimme toistemme tukena.. HÖH! Suunnilleen pari metriä takana , näyttäen erittäin kiinnostuneelta..milloin jakoavaimesta tai kukkasipulista :)

Aika monta vuotta me sitä vuoroin seurana messuilua jaksettiinkin mutta sitten.. mikäs siihen mahtoi tulla? ILMARI pirulainen ja yleinen väsymys....

Asiaan saatiin ihan pikkiriikkinen korjaus Huittisisa. Vannetukun rekka poikkesi pelttarilla ja sinne me sitten viinipullon perässä suhautettiin.




 Siellä tuo ukko-kulta sitten hiplasi ja kopeloi kaikkia tasapainotuskoneita ja renkaanvaihto härpäkkeitä ja henkilöauton nostureita... Haaveili..

Jotenkin mulla oli sellainen ... mitäs mä täs nyt.. HAA ESITE!!..Hmm... juu'u..MIELENKIINTOISTA!

 

 Kai tuota reissua voisi sanoa parisuhteen hoidoksi.. Sainhan minäkin ruokaa Leon Cafeessa..  Välillä on vaikeaa katsoa samaan suuntaan ja varsinkin jos ite on väsy ja elämäänsä kyllästynyt ja kun se elämäkin on niin ketun rajallinen ettei siihen saa mahtumaan pelkästään onnellisia hetkiä...
Tästä on hyvä jatkaa :)








Sisältää piilomainontaa eikä ole maksettu postaus :)!

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

PITIKS MUN SYÖDÄ KOKO PELLILLINEN?

 KOTIPULLA!! Voittaako mikään sitä lapsuuden muistikuvaa kun tulet koulusta posket punoittaen kotiin ja äippä on leiponut pullaa? Juuri paistetun pullan tuoksua ei voita mikään... Eikös kiinteistövälittäjän lyömätön ohje olekkin täyttää huoneisto leivotun pullan tai ainakin mikrotetun tuoksulla? 
Pullan tuoksu vetoaa niihin onnellisen perheen , täydellisen idyllin mielikuviin aivoissamme... Lämmintä pullaa ja kylmää maitoa.. Niin ja kuulkaas: ihan peijuunin maukasta on halkaistu korvapuusti jonka sisään on tungettu edamjuustoa!
Olen kotoa muuttaessani ottanut mukaani essun. Punaruudullisen leivonta essun. Siihen latautuu onnellisia hetkiä... Kangaskappaleeseen, joka on roikui keittiössäni ehkä sen 30 vuotta mutten ole käyttänyt kuin pari kertaa.. Jotenkin on vaan pakko pitää katse/tunneyhteys merkittäviin pikkuseikkoihin.
Niinhän se on.. mutta nyt tätä ihanaa lapsuuden mielikuvaa sotkee kuvitelma että äiti lyö näpeille ja sanoo: EI SAA OTTAA! Meille tulee vieraita!
Varoitus ei ole ollut turha... Tunnustan pureskelleni ihanan pyöreistä voisilmäpullista vain ne silmät.... Onneksi meillä on aina ollut ahneita koiria joille todistuskappaleet on voinut syöttää....
Joskus siis minäkin leivon pullaa... Nykyään laiskanlaisesti. Pullanpyöritys kertoja on harvoin ja käytän Myllärin kotipulla-ainesta. Lisää vain vesi ja hiiva. Voi mua.. Pullataikinan teko ei ole mitään rakettitiedettä , enkä siihen ole reseptiä käyttänyt sitten täytettyäni 7 vuotta. Olen loistava MUSTATUNTUU leipuri. Mutta palatakseni tuohon Mylläriin sen verran että miksi pitäisi kaikki tehdä vaikeimman kautta? Kaupasta pussi kouraan ja hiiva. Sitten vähän vettä pohjalle ja se on siinä. Murotaikinoita en ole enää vuosiin tehnyt itse. Kaupan pakasteallas pelastaa minut siltä. JA nopeuttaa prosessia hurjasti.


 Pongasin CINNAMON ROLL reseptin. Taikinan tein Mylläristä. Väliin heittelin voita , intiaanisokeria ja kanelia. Reilusti kanelia koska itse (omahyväistä) pidän sen mausta ja eikös se jonkunlaiseksi lemmenrohdoksikin luokitella :)

 Tuosta pussillisesta jauhosekoitusta sain pyöriteltyä pellilisen verran rullia.


 Päälle tuli kuorrute joka oli tehty tomusokerin ,vaniljasokerin, voin , maustamattoman tuorejuuston sekä lämpimän maidon seoksesta. Jälleen kerran mustatuntuu määrillä. Kuorrutin paistetut pullat pellillä jotenka seos sai valua mahdollisiin rakoihin.


 Tarjolle laitoin kuitenkin yksittäisiä palasia. Aarikan KEISARINNA tarjoiluvati sopi tuohon vallan mainiosti. EN siis syönyt kaikkea yksin... Mutta julmetun monta palaa kuitenkin!


 Ja NUPPU maljakkoon löysin penkistäni muutaman ruusun...


Yhteenveto: Ollakseni "rakastetumpi" äiti , leivon pullaa useammin. JOTTA minussa olisi ENEMMÄN rakastettavaa , leivon CINNAMON ROLSSEJA useammin :))