Moikka
Aina ei jaksaisi höpötellä tuosta Ilmarista mutta teempäs siitä nyt pikkuisen ihan OMAN päivityksen. Toivottavasti se Ilmari-syöpä ei tästä nyt ylpisty liiaksi ja kuvittele olevansa maailman napa..
Onkos tämä nyt sitten 32 kerta ja lähes tasan 2 vuotis synttäreitä voisimme viettää tällä Docrateksen tutkimuspotilas urallani. Täytekakku on tekemäti...
Se mitenkä sinne johkaannuin on monen sattuman summa niin kuin sekin että syöpäni löytyi vuonna -09 ja se että se todennettiin vuonna -12. Paljon vääriä diagnoseja ja monta onnekasta tapahtumaa ja ainakin pari älykästä työterkkaria ja paljon buranaa. Noista sitten joskus enemmän.. Vaikka jatkosarjana?
Tässä nyt oottelen , kello on himppua vaille 8 aamulla , lupaa lähteä ajelemaan Hesaan. Sen reilun 200 kilsaa tuolla märässä ja pimeässä... No onneksi päivä valkenee äkkiä :). Verikokeissa kävin eilen Sastamalassa ja niiden tuloksia nyt ootellaan. Tänään otetaan uudet verikokeet ja pissakoe. Käyn lääkärillä päivittämässä kolmen viikon tuntemukset ja tehään tutkimus. Lämpö , happisaturaatio ja verenpaine. Ai niin ja se hemmetin paino :) Sitten lääkäri tunnustelee ja kuuntelee sisälmyksiä. Sen jälkeen jään odottelemaan koepillereitä ja lähen kotio.
Jos sanon että Docrateksesta on tullut toinen koti, tarkoitan sillä sitä että ilmottautuminen käy käden nostolla ja huikkaamalla moro! Verikokeeseen mennessäni huudan vaan että mä olen täällä ja lääkärinvastaanotolle menen pään nyökkäyksestä.
Päivittelen kaikenlaisia kuulumisia yhden jos toisen kanssa. Asiasta ja paljon asian vierestä :)
Odotus-olohuoneessakin on jo tuttuja aina silloin tällöin ja aina silloin tällöin saan uusia tuttavuuksia.. Läpi suomen ja vähän tuolta ruottistakin :)
Tämä on vanha kuva.
Mutta aina 9 viikon välein kurkataan mitä tonne sisimpään kuuluu.. Luuston tila näyttäisi olevan sama kuin pari vuotta sitten.... Ei ole pesäkkeitä kuin kallossa , olkapäässä ,rintalastassa , kylkiluussa , selkärangassa , lonkassa ..... nyt ainakin...
Mitä sille Ilmarille nyt sitten kuuluu? Kipuilua on ollut yläkropassa niin ettei aina voi rintsikoita käyttää kun ne kuristaa mut kuoliaaksi.Nyt on ollut hyvä kolmen viikon jakso. Ei pahemmin ole krinnannut paikkoja. Menen levollisin mielin lääkärin vastaanotolle. Paiseillaan sitten vasta siellä :)
Vähän tietty aina jännittää se merkkiaineen tila. Sehän on ollut noususuhtanteinen jo usean kuukauden... Jos vielä tänäänkin on suuntana ylösnousemus niin en sitten tiedä millä mielellä kotiudun... Jipii! Ystävänpäiväksi kivat arvot....Katsotaan...
Nappasin tähän kuvan tuosta nurkkauksesta jossa on suurella kaarella huitonut valkoiseen maaliin upotettu suti :)
Palaan siihen myöhemmin!
On ollut mukava lukea veikkailujanne tuon peruukin suhteen :) Paljastan senkin sitten..joskus...
Tuota instan käyttöä olen opetellut ja sinne voit tulla seuraajaksi tästä
Nyt meen lakkaamaan kynnet ja laittamaan vaatteita päälle!
Loov juu!!
