UA-39839136-1

maanantai 29. helmikuuta 2016

VOINKO PUKEUTUA KUTEN NUORISO?

 Mitä se sitten tarkoittaa tuo nuoriso pukeutuminen?  Mikä kuuluu nuorille ja mikä vanhoille? Miten sen vaatekaupassa erottaa ja missä menee nuoren ja vanhan raja?
Yhteistyössä Defshopin kanssa sain valita itselleni muutaman vaatekappaleen. Siinä ei nenu kauan tuhissut kun omat suosikit oli valittu. Sitten iskikin se että sopivatko nämä nyt minun tyyliini? Olenko muka ylipäätään sopiva näille vaatteille? Eli omakohtainen ikärasismi iski rajusti. Hetken tuumattua annoin piutpaut tuollaisille ajatuksille! Mikä tai minkälainen vaatekappale on minun päälläni mukava , hyvä , ajankohtainen tai tarpeeksi vanhoollinen on ihan oma päätökseni. Pieni (mukamas) vastarannankiiski minussa hyppi riemusta ensikertaa pääkallopaitaa päälle vetäessäni. Hupparin ja farkkutakin yhdistelmä on niin just mun näköinen... Jes! Siinä on jotakin.. asenne on rock. Defshopilla onkin nyt postikuluton tarjous 2.3 asti! Koodi löytyy tuolta verkkokaupan sivulta.
Defshop on monipolinen Euroopan suurin verkkokauppa, hiphopin ja streetwearin ostoskeidas. Mutta kyllä sieltä meille kaikille löytyy jotakin! Tuotemerkkejä yli 200 esim: Adidas , Nike , Converse , Amstaff , DC , Dr.Martens... hurja määrä eri brändejä..  Naisille ja miehille. Sivustolta löytyy osio jonka avulla voi valita itselleen sopivan koon. Sitä käytin miettiessäni tuon farkkutakkini kokoa ja oikeaan se osui. Säästyin palautus/vaihto toimenpiteiltä vaikka 30 oikeus vaihto/palautukseen onkin. Kaikin puolin näppärä sivusto.

Valitsin teille joitakin (valtavasta valikoimasta)omia suosikkejani:


Sitten siihen mikä saa minut "voimaantumaan"  THUG LIFE (paita ja huppari) farkkurotsi SIXTH JUNE








Ok. Nyt mä lähen joogaamaan

SOTKULLAKIN ON TARKOITUS

Tai ainakin itselleen voi niin uskotella! Siivoaminen ei vie meidän huushollissa paljoakaan aikaa. Se mikä vie on SIISTEILY. Ensin siisteillään viikko ja sitten siivotaan 3 tuntia. Sen jälkeen ollaan iloisia ja sielukin lepää katsellessa huisin kaunista ja hyvälle tuoksuvaa kotia. VANNOTAAN että NYT kaikki pysyy paikoillaan eikä KUKAAN (varsinkaan minä) saa mitään sotkukohtauksia! Kuinka ollakkaan , pikkuhiljaa alkaa kertymään yks juttu tuonne ,toinen tänne ja kohta onkin kasa täällä ja toinen , kolmas , kymmenes jokapuolella! 
KAIKKI pöytätasot , avohyllyt ja jakkarat ovat sopivia uhreja tavaran "säilytykseen". Ne suorastaan huutavat jotakin pelkistetylle , tyhjälle pinnalleen.
Olohuoneen piskuinen pöytä on juurikin sopiva tuohon tarkoitukseen.

Nyt mä uskottelen teille miksi ja miten sekä milloin kaikella on tarkoituksensa. Tai itelleni.. tai.. ihan sama! Kenelle vaan!

Tässähän tämä:olkkarin pöytä viikonlopun jälkeen. Luulisi vapaita varten tehdyn siivouksen näkyvän vielä maanantainakin... vaan eipä sellaista huomaa tätä katsellessaan. Mutta kaikelle löytyy selitys.


Mäpäs aloin järjestellä paria laatikkoa. Yhtä korukulhoa , yhtä korulipasta ja niiden seurauksena erään kaapin laatikkoa. Tuo valkoinen sydän kulho on ollut olkkarin AVOhyllyllä johon olen saanut heitellä käyttämiäni koruja , löytämiäni koruja tai koruja jotka vaan ovat lojuneet jossain. Aikaa myöden se on täyttynyt ja hieman jo ylipursuillutkin...Jotta sain sen tyhjäksi piti etsiä yksi sinkkinen pikkuloota johon meni tosi hassuja koruja. Säilytykseen tietenkin koska ei milloinkaan voi tietää esim sitä koska turkoosi kausi iskee :)  Ihana rusketus ensi kesänä ja uups kuiinka kauniisti päivettyneeseen hipiään sopivat juurikin turkoosit korut :)  niin. Pitää olla varautunut kaikkeen. Jopa puolen vuoden päästä tuleviin säihin.


Siinä samalla hörpin kaffetta ja hoksaan että mullahan on ihan hemmetin kuivat jalkapohjat ja oikeastaan koko koipi on harmaa.. Mikälie suomutauti iskemässä jotenka pakkohan ne kintut on rasvata ja kuis ollakkaan löytyy ACOn tehovoidetta! Ihan käden ulottuvilta. 


 Tuo korujen järkkäily on pitemmän päälle puisevaa kun ei heti löydä kaikille jatkopaikkaa. Eli joskus vaan ei osaa päättää heittääkö jonkin menemään vai ei? SilloinKIN on hyvä ottaa aikalisä ja lueskella paria Docendon kirjaa. Kevätihmisen puutarhakirja antaa tähän aikaan vuodesta niin paljon toteutuskelpoisia inspiksiä ettei sisällä millään viitsisi enää hääräillä. Ja jos olo on liian kevyt pitää sitä raskauttaa murhalla ja petoksella..... Sitä mä en tiedä miksi olen tuon jonkun lapsen hampaan hillonnut tuolla hyllyllä.. Vai mistä se tohon on tullut?
BioBion Ricin öljyä koska haluan kasvattaa ripsiä. Ja niitähän voi voidella milloin vain. Missä vain...
Ainiin! Mehän käytiin hoplopissa <3.. Ihana muisto. Lila ranneke <3


Ainahan olkkarissa pöytäpinnoilla pitää olla jotakin silmäniloa. Niin täälläkin. Tilasin tuon kukkaruukun Pänikkä ja Piironki putiikista ja samoin tein kokeilin että mites tuo pikkuinen viherkasvi siihen istuu? No kyllähän se hyvin sopii. Harmi vaan että se jäi siihen vaikka ihan pikkuisella vaivalla olisin voinut sommitella tuon kaamean ruskean kukkaruukun piiloon! No joskos ens viikolla kun olen taas sytoistani toipunut :) Sikstoiseeks..tällä pöydällä ei ollut sillä hetkellä mitään mikä olisi sopinut mun visiooni. 
JDLn kruunua ja korttia. Jokin kirjanen..(ihan vaan koristekäyttöön)


Nerf aseen patia ja pyyhekumin raato. Lasten tärkeät.
Tuiki tärkeää lankaa/narua ja ylläri kortti. Eihän koskaan tiedä vaikka olisin joutunut korjaamaan jonkin kaulahelyn taikka sitomaan aseeseen taskulamppua...
 Kortti muistuttaa jotta olen tärkeä :) Löytyi postilaatikkoon jätetystä muovipussista ihanien villasukkien kera....
 Jokin kaunis koriste ja hieman Jurliquen voidetta.. Koriste käy kukkasen somisteeksi ja kasvotkin taitavat kiristää. (ainakin siisteilyn jälkeen)
Tyttäreltä saatu onnenheppa ja pala kluuttia jota tarvitsen kirjansidonnassa. Onnen kaluja tarvintsen aina ja kirjansidonnassa SAATAN tarvita noinkin pientä palaa....Ihan tällä viikolla!

Pöydän reunalla keikkuva kynäpurkki...
En tunnusta! Mä en ainakaan ole sitä siihen tuonut!! 
Ainiin! Joku muu tarvitsi aamulla lyijyä kynäänsä....
 



Rakkauskynttilä meille kaikille jotka rintasyöpää vastaan taistelemme by Lindex.. Koska hämyssä on hyvä tunnelmoida :)


No joo... meen siisteilemään sen loppuun.... juu ja mä tiedän! KUKAAN teistä ei uskonut että meillä vois olla noinkin sotkuista ja vielä noinkin keskeisellä paikalla!
Muksaa viikkoa sulle <3

maanantai 22. helmikuuta 2016

ON JO AIKA MULLANVAIHTOON

Taas alkaa olla aika viherkasvien mullanvaihdon. 
Tässä soffalla kun istuskelen ja ympärilleni katselen , löydän...17 viherkasvia jotka huutavat kevään piristeruisketta. Huh huh... Eilen sain jopa yhteen kukkaan vaihdettua mullat. Jopa pihalla olisi ollut ihana ilma sen tekoon mutta perinteisesti :keittiön pöydällä homma hoitui mallikkaammin :) Siinä sivussa hieman hevisti rokaten ja pikkasen apuvälineitä käyttäen... Suojasin pöydän jätesäkillä (hyvä minä) ja aloin hommiin!

Olin jo hetken katsellut palmuvehkaani ( Zamioculcas zamiifolia) joka yritti räjäyttää tuon alkuperäisen ruskean muoviruukkunsa. Tovin etsin nurkista sopivaa , minulle kelpaavaa , kukkaruukkua mutten löytänyt. Ihme juttu koska kuvittelin niitä olevan tuhottomasti. No eipäs ollut tai sitten olin kronkelilla päällä! Löysin tuollaisen pihakoristeen kahdella kantokahvalla. HArmi baan että on jotakin huokoista ainesta niin jouduin sen vuoraamaan jätesäkillä. Eihän siihen hätään muuta löytynyt....Asettelin palmuvehkan ruukkuun ja ajattelin siitä vaan kiskovani juuripaakun väljemmille vesille.


 Onneksi valitsin keittiön tuohon hommaan. Apu oli lähellä. Jälleen kerran fiskarssin pikkupuukko joutui pelastustilanteeseen :)





  Mulle tuli ihan sellainen AIVOKIRURGI  olo! Ehkä hieman liikaa töllötintä? Purkki oli IHAN täynnä juuria ja vehkan pallukoita.
 

 Seuraava apulainen löytyi jälleen köökistä! Plastexin keittiökauha :) Niin pirtsakan värinenkin ja kyllä! tehopesun nämä apulaiset saavat ennen ruokaan koskemista.


 Siihen mä sen sitten tälläsin. Paremman paikan haen sitten kun saan inspiraation. Palmuvehkasta kasvina tykkään kyllä suunnattomasti. Helppohoitoinen ja kasvaakin aikas ripeästi. Kasvi varastoi vettä juuriinsa ja saan unohtaa kastelun toviksi. Tosin olen kyllä onnistunut hukuttamaan yhden.... Viime kesänä pidin pihalla ja taivaalta tuli vettä , muksut kasteli... Tämmöstäkin voi sattua :)


 Löysin ihanan helmililjan ja vielä ihanamman pikkuisen kukkaruukun sille tuolta Sastamalasta Casa Rosalinin myymälästä. Poiketkaa kun ohi ajelette!

Mites on? Joko siellä kovinkin multaa on kynsien alla?

perjantai 19. helmikuuta 2016

FISKARSSISTA TUULILASINPYYHKIJÄKSI

Kuten otsikkokin antaa ymmärtää on Fiskarssin autoilijan lumityökaluista moneksi. Ennenkuin paljastan juuri tuota hämyistä verhoa niin tutustutaan Fiskarssin uutus sarjaan: autoilijan lumityökaluihin!

HARJA/JÄÄRAAPPA SnowXpert™-harjan/jääraapan avulla poistat lumen, jään ja kosteuden auton ikkunoista todella helposti. Joustavat, naarmuttamattomat harjakset ja kaksipuolinen raappa puhdistaa ikkunat turvallisesti lasia vahingoittamatta.
 


 Koska jääraapassa on kaksipuolinen terä, sillä voi pyyhkiä kumpaankin suuntaan, ja joustava terä istuu täydellisesti tuulilasin kaarevaan pintaa myötäillen.
Näppärän kaksipuolisen harjapään joustavat harjakset poistavat lumen ja kosteuden autosi ikkunoista ilman pelkoa lasin naarmuuntumisesta.
 Työkalun voi jakaa kahteen osaan, joten se vie vähemmän tilaa autossa.
Minulla tämä kulkee apukuskin jalkatilassa. 
Jos avaan lumisen autonoven saadakseni harjan, mahdolliset lumet leijailee hänen penkilleen eikä kuskin , siis minun :)



On siis näppärä molenmminpuolin käytettäessä



 Sitten on taattua fiskarssin lapiolaatua pienemmässä koossa. Tämä kulkee takaluukussa :)  Tosin yhden kerran olisin sivulasista heittänyt kaverille joka hesassa jossain kadun kulmassa potki höttölunta renkaidensa ympäriltä. Seisoin ruuhka-aikaan liikennevaloissa ja ihan nauru pääsi sen kaverin onnettomista yrityksistä saada autoa eteen/taakse....Luulen että hänkin lähti lapiota tuon episodinsa jälkeen ostamaan!

Eikös sitä luvattu 30 senttiä lunta taas viikonloppuna jonnekkin päin suomea? Länsi-rannikolle? 
Onneksi ei ihan autolapiolla tarvitse niitä lumitöitä tehä..Fiskarssilta löytyy siihenkin apua....



Lienee sanomattakin selvää että juuri tämän upean valkoisen värityksen innoittamana jopa minäkin tykkään lumitöistä :)


Mikäs lumenluonnista sitten niin kivaa tekee? Hyötyliikunta? Raitis ilma? Lähtee aivosolut liikkeelle...Silloinhan itsekkin yllättyy ajatuksista joita oikein inspiksien muodossa tulvii :) Vai olisikohan se lumisen talven tuoma suoja kukkapenkissä? Talventörröttäjille paiskoin lunta pikkasen lisää ettei kevät tulisi liian aikaisin.... tai se takatalvi... 


Fiskars on suhtautunut muotoiluun intohimoisesti jo satojen vuosien ajan. Olemme siitä ylpeitä tänäänkin.

Minäkin olen. Kevyitä , saa hyvän , pitävän otteen. Pituuttakin on riittävästi eikä itse esim:lumilapio paina liikaa.


Voittajan on helppo hymyillä 


 Joku muukin on meillä tainnut tehdä lumitöitä koska minä EN tuohon lapiotani jättäisi.....


Ja sitten siihen juttuun jonka jo alussa mainitsin. Tarina on monella tapaa opettavainen ja osoitus siitä ettei koskaan tiedä milloin saattaa tarvita Fiskarssin kumista jääkrapaa.
Eli se alkaa näin: Olin siis taas hesassa hoidoissa käymässä ja päätin jäädä pojalleni yöksi. Minulla oli nuorin tyttäreni matkassa mukana. Perjantai aamusella lähdettiin sukuloimaan mutta kas kummaa! auto oli paksun lumen peitossa. Fiksuna likkana päätin laittaa auton käymään ja sitten vasta , auton lämmetessä , alkaa lumen putsauksen. Hitsiläinen kun en ollut illalla parkeeretessani sammuttanut liippareita , niin lähtiväthän ne heti liikkeelle. Tai ainakin yritti. Nopsasti sammutin ja putsasin auton. MUTTA KAS KUMMAA!! Ei ne tuulilasinpyyhkimet enää toimineetkaan!! Siinä jotain pikku kommervenkkejä turhaan kokeilin , eikä auttanut muu kuin nöyrtyä ja soittaa kotio miehelle. Niin että AUTA MUA!! NÄÄ EI TOIMI!! Välimatkaahan meillä oli reilu 200 kilsaa.. 
Muutamia puheluita teki ukko-kulta ja lähdin saalistamaan korjaamoa... Eka sanoi että joskus tänään..ehtoopäivällä (kello oli puoli 10) No enhän mä nyt niin kauaa oota..Prrre... Seuraava lupas ottaa heti sisään (heitettiin kehiin sääliprosentti). Kun olin ajanut korjaamon pihaan soitti ukko-kulta jälleen että älä mee RIPPE tulee! Sitten meillä oli treffit Keravan nesteellä Rippen kaa ja sieltä sitten  AE-AUTO oyn korjaamohalliin Tuusulaan. Tovin pojat purki ja tutki...Lopputulos oli siinä sivussa kuitattu airback vikailmoitus ja osa joka piti tilata ruotsista... Päästin syvän huokauksen ja lähin kyläilemään ja sitten pojan kyytiin napattuani kotio.
Kiitos Rippelle ja muille korjaamon kamuille!! Loistavaa tiepalvelu meininkiä! Sovittiin ettei kerrota lumen määrästä joka koitui pyyhkimen vivuston kohtaloksi :)


Voitte kuvitella millainen keli oli kakkostiellä??
Taivaalta tuli jotain , edessä kulkeva auto heitti tuulilasille jotain ja ohi pyyhältävä rekka heitti TRIPLATEN sitä jotain! Näkyvyys oli jotain eikä takapenkillä matkustava plikkakaan uskaltanut ottaa torkkuja.
Miten sitten ratkaisin tuulilasin pyyhkinnän?
No tuolla Fiskarssin harjalla!
Sivuklasi auki , käsi harjan kera pihalle ja muutama nopea liike tuulilasilla ja taas näki muutakin kuin punaisia valoja :)

Kotiin päästiin ja hyvä niin koska meidän jo tultua oli humppilassa ollut rekan ja henkilöauton kolari +3 muun auton ojaanajo.
Mikä on tarinan opetus? Kun parkkeeraat SAMMUTA kaikki liipparit ym toiminnot. Putsaa tuulilasi ENNEN auton käynnistystä. PIDÄ AINA lähettyvilläsi oranssi/valkoinen harjakrapa.


Nii tämmöstä tällä kertaa. 
Kuusiaita pitäisi leikata kahden ämmän välissä. EI kuitenkaan minun ja naapurikauppiaan vaan marras ja maaliskuun välissä :) Eka kerta kun sitä opettelen!
 Kai Fiskarssilta siihenkin jotkut vehkeet löytyy?

tiistai 16. helmikuuta 2016

SUURUUDENHULLUN KÖÖKIN PÖYTÄ

Tiedätteks sen kun saa jonkun inspiksen ja stten mies joutuu kyseisen idean toteuttajaksi? SILLÄ SEKUNNILLA! Ei ihme jos hän kaikkoaa autotalliin vaikka nyppimään mönkkäriä tms. Pakenee vuorille eikä jätä yhteystietoja! No näin meinasi käydä hippasta vailla joulu. Sain kuningas idean. Koska meitä on niin monta joulupöydässä syöjiä niin IHAN PAKKO saada isompi keittiön pöytä. Ja NYT! 
Suuri meillä jo olikin mutta nyt tarvittiin suuruudenhullun kokoinen!
Ei vaan.. Ei tuo mies ole vielä lähtenyt pakoretkelle minun visioideni tähden , ehkä hieman hiljainen on niitä kertoessani :)



Keittiön pöytä oli siis pakko saada ja jouluksi valmiiksi. Aikaa oli vajaa 2 viikkoa. Toteutus lähti hämyisenä iltana räntäsateessa ajellessa , harjavallassa sijaitsevaan Satapuuhun. Peräkärryyn laitettiin paikanpäällä mittoihinsa sahatut lankut ja siitä sitten kotio veistelemään.. Pöydän jalkoina toimii vanhan pöydän jalat. Poistettiin pöytälevy ja siihen stemmattiin uudet lankut. Helppoa!! Tai siltä se näytti :) 
 Mies kokosi lankut yhteen , maalasi Uulan kalustemaalilla kerran ja sitten pojan kanssa raahasivat levyn paikoilleen keittiöön. Painoa sillä taisi olla 200 kiloa!



 Itse tein JDLn sabluunalla ja JDLn vintage maalilla siihen kivat tekstit. 
Joku viisas puusepäntaitoja omaava henkilö taisi mainita jotakin puun kuivumisen ajasta. Esim:2 kuukautta olisi hyvä odottaa... Hö! Jos joulu on niinku ens viikolla niin kuka sitä nyt mitään oottelee?

Joskus , tai oikeastaan AINA tulee asioita tehtyä NYT JA HETI eikä siinä ehdi neuvoja kuunnella. Tai ehtii kyllä mutta niiillä ole mitään virkaa..... Olisi voinut hetken ootella mutta ILMESTYNEET rustiikkiset raot kannessa ovat tavoiteltuja. NI!
No... Miltä se pöytä nyt sitten näyttää? No , se näyttää siltä että PIENEMPIKIN olisi RIITTÄNYT! Mittaa tuolla hökötyksellä on 270cm ja leveyttä 125cm abaut....
Paikka löytyy helposti 12 hengelle....


Meillä on tuo edellinenkin pöytä tupannut olemaan täynnä jotain tavaraa ja nyt kun on vielä suurempi niin siihen mahtuu VIELÄ ENEMMÄN kaikkea kivaa ja ei niin kivaa tilpehööriä!




Voi meen kanssa! Ihan hullua toimintaa!  Nyt on pitkä matka kurotella puolelta jos toiselta maitopurkille , palasokerille... Kastamiset kannattaa laittaa vallan eripuolelle pöytää kuin itse on :)
Mitäs tykkäätte? Onko kiva?

Niin ja arvonnan voittaja ompi::: TUIKKU!!! Onnea ja iloa , monta sataa kiloa...(sivua :)
Spostia onkin jo lähetetty......

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

YSTÄVÄNPÄIVÄ ARVONTA

Sanompa vaan teille että ystävyys on oikein tähtitieteellinen juttu. Jos sitä alkaa analysoimaan löytää paljon ihania  , helliä juttuja mutta myös niitä mustia aukkoja. Mulla on kaikenlaisia ystäviä. Valkoisia ja venäläisiä. Vanhoja ja nuoria. Vakavia ja ei niin vakavia. Nuoruudesta mukana rampanneita ja uusia.. On ystäviä joita ei pitkään aikaan näe mutta aina tavatessa on tunne kuin olisi kotiin tullut!
Ystävät ovat mukana mun arjessa , tai ainakin silloin tällöin , ne on mun mielessä ja kulkevat mukana teoissa sekä aatteissa. Niiden kanssa on tullut karattua iltarientoihin , pyörällä , 20 kilsan päähän ja piiloteltu suulin takana perästä jahtaavaa äitiä. Ystävälle on tullut yläasteella lainattua maantiedonkirjaa , tietäen itse saavansa huutia.
Ne sanoo mulle jos vaatekaupassa peffa näyttää isolta tai jos alan jutella idioottimaisia. 
Kiva käydä yhdessä joogassa ja kiva kun ne väsymättä maanittelee kirjansidonnan lumoihin:) 
Joidenkin kanssa on juopoteltu ja joidenkin seurassa minusta on tullut ostoskorivaras.
 Käsittämätöntä!
Ystävät heittää tekstarilla ja juu heidän kanssaan on mukava juoruilla! 
Extra mukavaa :)



Tee ystävillesi aikaa!!
 Heitän tähän pari mustaa aukkoa. Joskus paruin epäonnekasta oloani parisuhteessa ja kaikkea maan ja taivaan väliltä ystävälleni. Niin arvakkaas mitä hän sanoi?   Tuonko köyden heti vai oliko sulla jotain muuta?  No mikä vastaus toi tollanen on? Ihan omituinen ei yhtään säälin häivää. Tosin kovin tehokas koska jäin suu auki ja totesin: Ei mulla muuta.. siinä ne tärkeimmät!
Tai sitten (haha! Samainen henkilö) se kerta kun istuttelin kauan himoitsemaani pionia juuri sitä varten tekemääni penkkiin niin mitä sanoo hän! Ei se kuule menesty tuossa! Kato nyt! KAIKKI LUMET tippuu katolta JUURI tuon päälle! Hemmetin ilon pilaaja! Istutin kuitenkin. Pikkasen suurempia keväisiä lumikasoja olen joutunut lapioimaan mutta kivasti kukkii...

Yhteistyössä Keltainen Kartano putiikin kanssa arvotaan tämän vuoden Jeanne d'Arc Livingin ihana kalenteri. (verkkokaupassa muutama vielä jäljellä hintaan 10€)
 Vaikka vuotta onkin jo ehtinyt kulua niin jäljellä on vielä 
 10 kuukautta aikaa tehdä merkintöjä esim:ystävien syntymäpäivistä , tulevista reissuista ja toteutuneista treffeistä. Sillai pysyy mukana siinä kuinka kauan aikaa onkaan vierähtänyt edellisestä tapaamisesta. 


Kalenterin sivuilla on aforismeja , ei kuitenkaan mielensäpahoittajille vaan haaveileville , syvällisille ja tunteellisille ihmisille.
 Jokaisen kuukauden jokaiselle päivälle oma sarakkeensa tärkeitä merkintöjä varten..



Kauniita romanttisia kuvia.





 Koska ystävät ovat tärkeitä ei tässä arvonnassa ole rajoituksia. Laita kommenttia tulemaan niin minä toivon sinulle JUURI SINULLE arpaonnea!



Arvonta päättyy 14.2 johonkin aikaan.

tiistai 9. helmikuuta 2016

JA TAAS HESAAN

Moikka

Aina ei jaksaisi höpötellä tuosta Ilmarista mutta teempäs siitä nyt pikkuisen ihan OMAN päivityksen. Toivottavasti se Ilmari-syöpä ei tästä nyt ylpisty liiaksi ja kuvittele olevansa maailman napa.. 
Onkos tämä nyt sitten 32 kerta ja lähes tasan 2 vuotis synttäreitä voisimme viettää tällä Docrateksen tutkimuspotilas urallani. Täytekakku on tekemäti...
Se mitenkä sinne johkaannuin on monen sattuman summa niin kuin sekin että syöpäni löytyi vuonna -09 ja se että se todennettiin vuonna -12. Paljon vääriä diagnoseja ja monta onnekasta tapahtumaa ja ainakin pari  älykästä työterkkaria ja paljon buranaa. Noista sitten joskus enemmän.. Vaikka jatkosarjana?

Tässä nyt oottelen , kello on himppua vaille 8 aamulla , lupaa lähteä ajelemaan Hesaan. Sen reilun 200 kilsaa tuolla märässä ja pimeässä... No onneksi päivä valkenee äkkiä :). Verikokeissa kävin eilen Sastamalassa ja niiden tuloksia nyt ootellaan. Tänään otetaan uudet verikokeet ja pissakoe. Käyn lääkärillä päivittämässä kolmen viikon tuntemukset ja tehään tutkimus. Lämpö , happisaturaatio ja verenpaine. Ai niin ja se hemmetin paino :)  Sitten lääkäri tunnustelee ja kuuntelee sisälmyksiä. Sen jälkeen jään odottelemaan koepillereitä ja lähen kotio. 
Jos sanon että Docrateksesta on tullut toinen koti, tarkoitan sillä sitä että ilmottautuminen käy käden nostolla ja huikkaamalla moro! Verikokeeseen mennessäni huudan vaan että mä olen täällä ja lääkärinvastaanotolle menen pään nyökkäyksestä.
 Päivittelen kaikenlaisia kuulumisia yhden jos toisen kanssa. Asiasta ja paljon asian vierestä :)
Odotus-olohuoneessakin on jo tuttuja aina silloin tällöin ja aina silloin tällöin saan uusia tuttavuuksia.. Läpi suomen ja vähän tuolta ruottistakin :)


Tämä on vanha kuva.
Mutta aina 9 viikon välein kurkataan mitä tonne sisimpään kuuluu.. Luuston tila näyttäisi olevan sama kuin pari vuotta sitten.... Ei ole pesäkkeitä kuin kallossa , olkapäässä ,rintalastassa , kylkiluussa , selkärangassa , lonkassa ..... nyt ainakin...

 
Mitä sille Ilmarille nyt sitten kuuluu? Kipuilua on ollut yläkropassa niin ettei aina voi rintsikoita käyttää kun ne kuristaa mut kuoliaaksi.Nyt on ollut hyvä kolmen viikon jakso. Ei pahemmin ole krinnannut paikkoja. Menen levollisin mielin lääkärin vastaanotolle. Paiseillaan sitten vasta siellä :)

Vähän tietty aina jännittää se merkkiaineen tila. Sehän on ollut noususuhtanteinen jo usean kuukauden... Jos vielä tänäänkin on suuntana ylösnousemus niin en sitten tiedä millä mielellä kotiudun... Jipii! Ystävänpäiväksi kivat arvot....Katsotaan...


Nappasin tähän kuvan tuosta nurkkauksesta jossa on suurella kaarella huitonut valkoiseen maaliin upotettu suti :)
Palaan siihen myöhemmin!

 

On ollut mukava lukea veikkailujanne tuon peruukin suhteen :) Paljastan senkin sitten..joskus...
Tuota instan käyttöä olen opetellut ja sinne voit tulla seuraajaksi tästä

 

Nyt meen lakkaamaan kynnet ja laittamaan vaatteita päälle!
Loov juu!!