KAUVATSALAISTA UULAA VERSAILLESIIN!

Tuossa taannoin poikettiin visiitillä Tampereellaa Laukontorilla Uulatuotteen Studiolla .

  UULA-studion tarkoituksena on palvella sisustussuunnittelijoita, arkkitehtejä, maalausalan ammattilaisia sekä kuluttaja-asiakkaita maali-ja värivalintoihin liittyvissä asioissa sekä antaa maalausohjeita ja kertoa luonnonmaaleista. Studion tarkoituksena on myös tukea UULA- jälleenmyyjiä tuoteneuvonnassa ja kuluttajien maalivalinnoissa. Studiotilaa tullaan hyödyntämään myös jälleenmyyjien koulutustilana sekä toiminnallisena pisteenä, jossa pidetään mm. tapahtuma- ja ammattilaisiltoja.

Studiolla on nähtävillä esim: värisävyjä , pigmenttejä ja maalituotteita.

 Virallisia avajaisia studiolla vietetään 14.3-19.3. Valitse itsellesi mieluisin päivä aiheineen tai poikkea joka päivä! Ja vie minulta terveisiä!

Tiistaina paikalla on Jim McMenamin jonka voit muuten palkata maalausmestariksi kotiisi :)

 Ja sitten se top-juttu! 

Uula onkin yksi maalintoimittajista Versaillesin ja Louvren korjaus- ja restaurointiprojekteissa! Eikö olekkin ihan huippu juttu!!

Täältä meiltä! 

Kauvatsalta!

Nyt voinkin kehua jotta meilläkin on maalattu näillä samoilla maaleilla joita on käytetty ihan itse Versaillesissa :))  Tekeekö se sitten meistä kuuluisia := 

 Satakunnan kansa ja Alueviesti kertoivat uutisesta tuoreeltaan.. Paikallislehti Alueviesti oli kyllä nopeammin kiinni päivän polttavasta uutisesta.

Uulalla on myöskin blogi: Uulaa ja Unelmia. 

Blogia ylläpitää kaksi aikaan saavaa naista Tiuhti ja Viuhti..No ei vaiskaan :) vaan Merja ja Carita. Hurjasti asiantuntevia vinkkejä ja kivija ideoita. Käyppäs tutustumassa :) 

Mun mielestä aika huippu suoritus täältä meiltäpäin. Pienikin voi olla jotakin suurta. Asiantuntemuksella ja perinteillä on aina paikkansa.

Sen taisi Arto Uunila ja Panu Kaila tietää jo vuosikymmeniä sitten. Upeaa että aikoinaan perusti tehtaan juurikin Kauvatsalle. Panosti paikkakuntaan ja sijooitti menestykseen juurikin täällä :)

Tämä ei ole maksettu mainos ja mielipiteet ovat omiani.

KIRJANSIDONNALLISIA TUOTOKSIA

 Taisinkin joskus kertoa käyväni tuolla Sastamalan opiston kirjansidonta kurssilla jonka opettajana toimii Tarja Rajakangas.  No mä käyn siellä vieläkin... Mikä sinänsä on ihme koska jo yläasteen työssäoppimis? viikon lopuksi sain yhteenvetotuloksena: malttamaton... tai jotain sinnepäin :)  Näin suurpiirteisenä olen huomannut sen muutaman millin ja jopa yhden millin heiton vaikuttavan lopputulokseen aikas ikävästi. Niitä on sitten hiottu pois... USEIN...

Opettelua on ollut mutta onnekseni ope on ollut heti paikalla (ja USEIN) kun sormi suussa ihmettelen tekemisiäni. 

Ihan kaikkea voi käyttää kirjankansiin. Näin olen ainakin ite sen aatellut.Tapettia , kangasta , ketjua , vintagee... Porissa ja tampereella toimivasta sisustuskaupasta: hyvän tuulen puodista ostin kuitukuun tiskirätin ihan vain kansia varten. 

 

Nuukana tyyppinä teinkin peräti kaksi pikkuista kirjasta. Tuo sydän kirjanen on opettaja Tarjan mallikirja. Sellainen on hyvä olla vieressä kun jotenkin minusta tuntuu ettei tuonne pääkoppaan jää nykyään mitään enkä kehtaa aina olla kysymässä kysymästä päästyäni ja niitä kauvattalaisia sidontamalleja on jo aikas monta :)

  

Tämän kuvan tarkoitus on näyttää miltä sitä sitten kuvassa näyttää kun yrittää peitellä omistavansa kaksoisleuan!! Ei oikein hyvältä.....

Tässä on joitain omia ja ihan valmiiksi asti saatuja tekeleitä. Tuossa päällimmäisenä on Tarjan tekemiä ihan pikkuisia oikeita kirjakoruja. Niitä voit tiedustella TÄÄLTÄ

Minullakin on rintarossi ja korvikset :)  Sellaiset retrot :)

Parasta antia lienee itsensä haastaminen. Joitain (aika useaa) juttua olen joutunut kokeilemaan kantapään kautta. Tehnyt omia sovituksia kun ope ei ole nähnyt...

Tuo muistivihko kukalla ei ole minun käsialaani vaan sen ystävättären joka piti kurssille värväämisväsytystä muutaman vuoden. Sitten kun sairastuin uudelleen sanoin jotta what the hell! Viikonloppu kurssilla nähdään. Ja sille tielle jäin...

Kehtaisinkohan laittaa teille arvottavaksi jotain omatekemää?

VOINKO PUKEUTUA KUTEN NUORISO?

 Mitä se sitten tarkoittaa tuo nuoriso pukeutuminen?  Mikä kuuluu nuorille ja mikä vanhoille? Miten sen vaatekaupassa erottaa ja missä menee nuoren ja vanhan raja?

Yhteistyössä Defshopin kanssa sain valita itselleni muutaman vaatekappaleen. Siinä ei nenu kauan tuhissut kun omat suosikit oli valittu. Sitten iskikin se että sopivatko nämä nyt minun tyyliini? Olenko muka ylipäätään sopiva näille vaatteille? Eli omakohtainen ikärasismi iski rajusti. Hetken tuumattua annoin piutpaut tuollaisille ajatuksille! Mikä tai minkälainen vaatekappale on minun päälläni mukava , hyvä , ajankohtainen tai tarpeeksi vanhoollinen on ihan oma päätökseni. Pieni (mukamas) vastarannankiiski minussa hyppi riemusta ensikertaa pääkallopaitaa päälle vetäessäni. Hupparin ja farkkutakin yhdistelmä on niin just mun näköinen... Jes! Siinä on jotakin.. asenne on rock. Defshopilla onkin nyt postikuluton tarjous 2.3 asti! Koodi löytyy tuolta verkkokaupan sivulta.

Defshop on monipolinen Euroopan suurin verkkokauppa, hiphopin ja streetwearin ostoskeidas. Mutta kyllä sieltä meille kaikille löytyy jotakin! Tuotemerkkejä yli 200 esim: Adidas , Nike , Converse , Amstaff , DC , Dr.Martens... hurja määrä eri brändejä..  Naisille ja miehille. Sivustolta löytyy osio jonka avulla voi valita itselleen sopivan koon. Sitä käytin miettiessäni tuon farkkutakkini kokoa ja oikeaan se osui. Säästyin palautus/vaihto toimenpiteiltä vaikka 30 oikeus vaihto/palautukseen onkin. Kaikin puolin näppärä sivusto.

Valitsin teille joitakin (valtavasta valikoimasta)omia suosikkejani:

Sitten siihen mikä saa minut "voimaantumaan"  THUG LIFE (paita ja huppari) farkkurotsi SIXTH JUNE

Ok. Nyt mä lähen joogaamaan

SOTKULLAKIN ON TARKOITUS

Tai ainakin itselleen voi niin uskotella! Siivoaminen ei vie meidän huushollissa paljoakaan aikaa. Se mikä vie on SIISTEILY. Ensin siisteillään viikko ja sitten siivotaan 3 tuntia. Sen jälkeen ollaan iloisia ja sielukin lepää katsellessa huisin kaunista ja hyvälle tuoksuvaa kotia. VANNOTAAN että NYT kaikki pysyy paikoillaan eikä KUKAAN (varsinkaan minä) saa mitään sotkukohtauksia! Kuinka ollakkaan , pikkuhiljaa alkaa kertymään yks juttu tuonne ,toinen tänne ja kohta onkin kasa täällä ja toinen , kolmas , kymmenes jokapuolella! 

KAIKKI pöytätasot , avohyllyt ja jakkarat ovat sopivia uhreja tavaran "säilytykseen". Ne suorastaan huutavat jotakin pelkistetylle , tyhjälle pinnalleen.

Olohuoneen piskuinen pöytä on juurikin sopiva tuohon tarkoitukseen.

Nyt mä uskottelen teille miksi ja miten sekä milloin kaikella on tarkoituksensa. Tai itelleni.. tai.. ihan sama! Kenelle vaan!

Tässähän tämä:olkkarin pöytä viikonlopun jälkeen. Luulisi vapaita varten tehdyn siivouksen näkyvän vielä maanantainakin... vaan eipä sellaista huomaa tätä katsellessaan. Mutta kaikelle löytyy selitys.

Mäpäs aloin järjestellä paria laatikkoa. Yhtä korukulhoa , yhtä korulipasta ja niiden seurauksena erään kaapin laatikkoa. Tuo valkoinen sydän kulho on ollut olkkarin AVOhyllyllä johon olen saanut heitellä käyttämiäni koruja , löytämiäni koruja tai koruja jotka vaan ovat lojuneet jossain. Aikaa myöden se on täyttynyt ja hieman jo ylipursuillutkin...Jotta sain sen tyhjäksi piti etsiä yksi sinkkinen pikkuloota johon meni tosi hassuja koruja. Säilytykseen tietenkin koska ei milloinkaan voi tietää esim sitä koska turkoosi kausi iskee :)  Ihana rusketus ensi kesänä ja uups kuiinka kauniisti päivettyneeseen hipiään sopivat juurikin turkoosit korut :)  niin. Pitää olla varautunut kaikkeen. Jopa puolen vuoden päästä tuleviin säihin.

Siinä samalla hörpin kaffetta ja hoksaan että mullahan on ihan hemmetin kuivat jalkapohjat ja oikeastaan koko koipi on harmaa.. Mikälie suomutauti iskemässä jotenka pakkohan ne kintut on rasvata ja kuis ollakkaan löytyy ACOn tehovoidetta! Ihan käden ulottuvilta. 

 Tuo korujen järkkäily on pitemmän päälle puisevaa kun ei heti löydä kaikille jatkopaikkaa. Eli joskus vaan ei osaa päättää heittääkö jonkin menemään vai ei? SilloinKIN on hyvä ottaa aikalisä ja lueskella paria Docendon kirjaa. Kevätihmisen puutarhakirja antaa tähän aikaan vuodesta niin paljon toteutuskelpoisia inspiksiä ettei sisällä millään viitsisi enää hääräillä. Ja jos olo on liian kevyt pitää sitä raskauttaa murhalla ja petoksella..... Sitä mä en tiedä miksi olen tuon jonkun lapsen hampaan hillonnut tuolla hyllyllä.. Vai mistä se tohon on tullut?

BioBion Ricin öljyä koska haluan kasvattaa ripsiä. Ja niitähän voi voidella milloin vain. Missä vain...

Ainiin! Mehän käytiin hoplopissa <3.. Ihana muisto. Lila ranneke <3

Ainahan olkkarissa pöytäpinnoilla pitää olla jotakin silmäniloa. Niin täälläkin. Tilasin tuon kukkaruukun Pänikkä ja Piironki putiikista ja samoin tein kokeilin että mites tuo pikkuinen viherkasvi siihen istuu? No kyllähän se hyvin sopii. Harmi vaan että se jäi siihen vaikka ihan pikkuisella vaivalla olisin voinut sommitella tuon kaamean ruskean kukkaruukun piiloon! No joskos ens viikolla kun olen taas sytoistani toipunut :) Sikstoiseeks..tällä pöydällä ei ollut sillä hetkellä mitään mikä olisi sopinut mun visiooni. 

JDLn kruunua ja korttia. Jokin kirjanen..(ihan vaan koristekäyttöön)

Nerf aseen patia ja pyyhekumin raato. Lasten tärkeät.

Tuiki tärkeää lankaa/narua ja ylläri kortti. Eihän koskaan tiedä vaikka olisin joutunut korjaamaan jonkin kaulahelyn taikka sitomaan aseeseen taskulamppua...

 Kortti muistuttaa jotta olen tärkeä :) Löytyi postilaatikkoon jätetystä muovipussista ihanien villasukkien kera....

 Jokin kaunis koriste ja hieman Jurliquen voidetta.. Koriste käy kukkasen somisteeksi ja kasvotkin taitavat kiristää. (ainakin siisteilyn jälkeen)

Tyttäreltä saatu onnenheppa ja pala kluuttia jota tarvitsen kirjansidonnassa. Onnen kaluja tarvintsen aina ja kirjansidonnassa SAATAN tarvita noinkin pientä palaa....Ihan tällä viikolla!

Pöydän reunalla keikkuva kynäpurkki...

En tunnusta! Mä en ainakaan ole sitä siihen tuonut!! 

Ainiin! Joku muu tarvitsi aamulla lyijyä kynäänsä....

 

Rakkauskynttilä meille kaikille jotka rintasyöpää vastaan taistelemme by Lindex.. Koska hämyssä on hyvä tunnelmoida :)

No joo... meen siisteilemään sen loppuun.... juu ja mä tiedän! KUKAAN teistä ei uskonut että meillä vois olla noinkin sotkuista ja vielä noinkin keskeisellä paikalla!

Muksaa viikkoa sulle <3

ON JO AIKA MULLANVAIHTOON

Taas alkaa olla aika viherkasvien mullanvaihdon. 

Tässä soffalla kun istuskelen ja ympärilleni katselen , löydän...17 viherkasvia jotka huutavat kevään piristeruisketta. Huh huh... Eilen sain jopa yhteen kukkaan vaihdettua mullat. Jopa pihalla olisi ollut ihana ilma sen tekoon mutta perinteisesti :keittiön pöydällä homma hoitui mallikkaammin :) Siinä sivussa hieman hevisti rokaten ja pikkasen apuvälineitä käyttäen... Suojasin pöydän jätesäkillä (hyvä minä) ja aloin hommiin!

Olin jo hetken katsellut palmuvehkaani ( Zamioculcas zamiifolia) joka yritti räjäyttää tuon alkuperäisen ruskean muoviruukkunsa. Tovin etsin nurkista sopivaa , minulle kelpaavaa , kukkaruukkua mutten löytänyt. Ihme juttu koska kuvittelin niitä olevan tuhottomasti. No eipäs ollut tai sitten olin kronkelilla päällä! Löysin tuollaisen pihakoristeen kahdella kantokahvalla. HArmi baan että on jotakin huokoista ainesta niin jouduin sen vuoraamaan jätesäkillä. Eihän siihen hätään muuta löytynyt....Asettelin palmuvehkan ruukkuun ja ajattelin siitä vaan kiskovani juuripaakun väljemmille vesille.

 Onneksi valitsin keittiön tuohon hommaan. Apu oli lähellä. Jälleen kerran fiskarssin pikkupuukko joutui pelastustilanteeseen :)

  Mulle tuli ihan sellainen AIVOKIRURGI  olo! Ehkä hieman liikaa töllötintä? Purkki oli IHAN täynnä juuria ja vehkan pallukoita.

 

 Seuraava apulainen löytyi jälleen köökistä! Plastexin keittiökauha :) Niin pirtsakan värinenkin ja kyllä! tehopesun nämä apulaiset saavat ennen ruokaan koskemista.

 Siihen mä sen sitten tälläsin. Paremman paikan haen sitten kun saan inspiraation. Palmuvehkasta kasvina tykkään kyllä suunnattomasti. Helppohoitoinen ja kasvaakin aikas ripeästi. Kasvi varastoi vettä juuriinsa ja saan unohtaa kastelun toviksi. Tosin olen kyllä onnistunut hukuttamaan yhden.... Viime kesänä pidin pihalla ja taivaalta tuli vettä , muksut kasteli... Tämmöstäkin voi sattua :)

 Löysin ihanan helmililjan ja vielä ihanamman pikkuisen kukkaruukun sille tuolta Sastamalasta Casa Rosalinin myymälästä. Poiketkaa kun ohi ajelette!

Mites on? Joko siellä kovinkin multaa on kynsien alla?