Moikkis
Komppasin laatikoitani ja löysin joskus kauan sitten tallettamani A4 arkin .
Siinä lukee näin:
MILLAISIA JÄLKIÄ SINUSTA JÄÄ?
Pilvettömällä taivaalla oli näkyvissä kadonneen suihkukoneen jälkeensä jättämä pitkä valkoinen vana. Tuon lentokoneen tavoin me kaikki jätämme omat jälkemme. Jokaisella ihmisellä on valta tehdä toiset ihmiset onnellisiksi. Joku voi tehdä sen tulemalla huoneeseen , joku toinen lähtemällä sieltä.
Minulla on eräs ystävä , joka jättää innostuksen jälkiä. Tuntikausia hänen puhelinsoittonsa jälkeen tunnen oloni suurenmoiseksi.
Toinen ystäväni jättää optimismin jälkiä. Puhuttuani muutaman minuutin hänen kanssaan , tunnen oloni paremmaksi. Hän on usein pelastanut päiväni ja saanut minut luottamaan itseeni.
Kolmas ystäväni rikastuttaa päivääni jättämällä ystävällisyyden jälkiä. Iloinen hymy ja positiivinen asenne ovat hänen tavaramerkkinsä.
Joistakin ihmisistä jää synkkyyden jälkiä , toisista iloisuuden. Joistakin jää vihan ja katkeruuden jälkiä , toisista rakkauden ja harmonian. Joistakin jää kyynisyyden ja pessimismin jälkiä , toisista kiitollisuuden ja toivon jälkiä.
MILLAISIA JÄLKIÄ SINÄ JÄTÄT JÄLKEESI?
Hyvä kysymys! Haluaisin , että minun jälkeni ovat luottavaisia mieliä, positiivisia ajatuksia, syviä tunteita ja keveitä mieliä<3
VastaaPoistaToki jätän jälkeeni myös 2 lastani ja aika ison kasan muumimukeja:)
Ai kamala....toivottavasti edes himpun verran lämpimiä ajatuksia :)
VastaaPoistaTai edes ajatuksia. Ja läjäpäin kirjoja...ja ilmeisesti villasukkia...
Toivottavasti jättäisin hyviä jälkiä :) Kiitollisuutta, toivoa, optimismia ja ystävällisyyttä....toivottavasti ainakin jotain niistä.
VastaaPoistaHyvä kysymys ❤️Toivottavasti sydämmellisyyttä,positiivisuutta ja ystävällisyyttä ainakin ❤️
VastaaPoistaToivon, että tuulahduksen lämpöä ja olkapäätä, rauhaa ja rakkautta :)
VastaaPoistaAjatuksia herättävä kysymys!Toivon,että jälkeeni jäisivät toivon ,rohkeuden, uskon, lämmön,rakkauden,iloisuuden ja suvaitsevuuden jäljet.Uskon,että jläkeeni jää kuitenkin myös epätoivon,pelon ja epävarmuuden jälkiä.Itselleni on jäänyt onneksi riittävästi sellaisia jälkiä,jotka ovat kantaneet elämässä eteenpäin ja sellaisia jälkiä toivon jättäväni myös itse. Rohkeuden ja periksi antamattomuuden,sekä huumorin jlälkiä olet tällä blogillasi jättänyt ainakin minulle. KIITOS
VastaaPoistaOn hienoa, että ihmiset jättävät jälkeensä erilaisia jälkiä. Joistain on päästettävä irti ja joskus irtipäästäminen on helpotus. Mutta ne tietyt ja minun elämälleni oikeat pysyvät rinnallani aina :) Toivon jättäväni jälkeeni seesteisyyttä, ajatuksia ja aurinkoista mieltä.
VastaaPoistaToivon jättäväni jälkeeni myötäelämisen kyvyn, lohduttamisen, uskon omiin voimiin selviytyä elämän suurista muutoksista. Mitä vanhemmaksi tulen olen oppinut sietämään pettymyksiä ja antaa tunteiden tulla ja mennä eikä jäädä rypemään niihin. Herkkyyden, kuuntelemisen ja lähellä elämisen kyvyn. Toista et voit muuttaa mutta itseäsi voit. Nykyhetkessä elämisen ja siitä nauttimisen, kun elämää ei voi hallita eikä tiedä, mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Kiitos Bikke positiivisuudestasi ja huumorista ym.
VastaaPoistaTätä ihmiset saisivat kyllä miettiä enemmän, kun ovat kanssakäymisissä toisten kanssa. Itse haluaisin jättää ainakin jäljen, joka ei tunnu toisesta pahalta tai raskaalta. Monista ihmisistä tänä päivänä jää painava jälki. Kiire, kateus ja ahneus tekee meistä huonoja ystäviä ja ihmisiä. Hymyä ja iloa!
VastaaPoistaSanotaan, ettei kannata katsoa taakseen. silloin ei myöskään näkisi, mitä jälkiä taakseen jättää. siispä kannattaa kurkistaa taaksekin päin, eikös vain?! ;)
VastaaPoistaPitäisiköhän sitä jälkiasiaa kuitenkin kysyä ulkopuolisilta, sillä itse voisin olla puolueellinen ja joko hehkuttaa kovasti tai vähätellä itseäni. Se mitä nyt ihan pikkuisella tirkistelyllä taakseni näin, oli siellä viimeisin jälki vierivieressä piiiikkkiriikkisen tassun kuvan kanssa. Voi sitä iloa ja riemua, kun karvainen vauvamme tuli onki suussa luokseni, sanoi"Äiti, leikitkö kanssani?" (eli siis miau, kurkurkurrrn) ja vastasin, että tottahan toki. Ja sitten me leikittiin! :)
Olipa kysymystä kerrakseen, mutta hyvä herätellä ittekutakin pohdiskelemaan.
VastaaPoistaMä oon kuulemma energiaa tuova, eloisa kun olen luonteeltani. Toki osaan vain ollakin. Ja vissiin jonkin sortin Leelian lepotuolen vikaakin on.
Itse olen huomannut nyt, kun olen ollut muualla kauempana töissä, että sellaisiin hieman negatiivissävyisiin ja purnaamishaluisiin (ystäviin)/kavereihin/tuttaviin on tullut luonnostaan hajurakoa, eivätkä ole enää jatkuvasti jotakin vailla, kun en ole jatkuvasti paikalla/saatavilla -> vähäisempi yhteydenpito on nykyään siis tasapuolisempaa nykyään. Jyvät ovat erottuneet akanoista.
Nt pisti miettimään. Toivottavasti hyviä muistoja.
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua sinulle.
Sinusta jää ainakin aina pirskahtelevaa ja kuplivaa iloa ja naurua sekä uskomaton lataus positiivisuutta! <3
VastaaPoistakomppaan Taiskaa. omista jäljistäni en tiedä muutakuin sen etten koskaan kävele suoraan vaan mutkittelen hölmösti,luulen että tunne jälkeni ovat samanlaiset sikkuransäkkyrät.
VastaaPoistaHaluaisin, että minusta jää mukavia, välittäviä jälkiä. Positiivisuutta haluaisin kylvää ympärilleni, vaikken siihen aina pystykkään. Toivon kuitenkin, että se yrittäminenkin on parempi kuin negatiivisuus...
VastaaPoista