MIKÄ MUA VAIVAA? MIKS KAIKKIALLE PITÄÄ SUTIA VALKOISTA?
Ainakin tuolla facebuukin erilaisissa ryhmissä on osa jäsenistä "parjannut" immeisiä jotka maalaavat vanhoja huonekaluja ..vaikka nyt sitten VALKOISELLA maalilla. Osa tietenkin näyttää peukkua maalauksille. Olen sitä asiaa pohtinut omalta kantiltani. Kunnioitan vanhoja huonekaluja. Olen ylpeä jokaisesta puusepästä joka meiän maassa nikkaroi. Erityisesti SOTAVETERAANEISTA. (sivujuonne)
Ite kävin kouluaikoina tasan kolmannen luokan syksyn "ämmäin" tekstiilitöissä. Sitten siirryin teknisiin ja valitsin sen yläasteella jotenka jotakin olen minäkin vääntänyt. Löylykauhaa,avainkaappia,kulmakaappia,kukkatornia, peilikaappia..Olin AINOA tyttö yläasteen poikaryhmässä. Muistan mitenkä joku teoriatunti puhuttiin moottorin männistä. Ope sanoi mulle naureskellen ettet sä kuitenkaan mitään ymmärrä jotenka hän PIIRSI mulle havaintokuvan.. Mähän 15 kesäisenä naureskelin ett älä ny viitti TOTTAKAI MÄ TAJUUN! Vitsit minkä näyttelijän maailma minussa onkaan menettänyt!!
Siis palataampa alkuperäiseen aiheeseen!
Miksi siis pilata jonkun taidon näyte? Huonekaluthan valitaan oman mieltymyksen mukaan. Olkoon se uusi tahi vanha. Tykkään jotta mööpeleillä on jokin tarina kerrottavanaan.
Niinkuin tällä:
Sivustavedettävä. Pakkomielle muutamia vuosia sitten. Sivustavedettävä soffa oli PAKKO saada aivan sama mistä. Huutonetistä sen sitten löysin. Sovin haun parinsadan kilsan päästä. Aamutuimaan hakemaan ja rahat automaatista.. PAITSI ETTÄ!! Mä EN MUISTANUT mun salanumeroita!!! Sittenhän se kone menikin jo tilttiin. Poru kurkussa keräämään kaikki mahdolliset rahat. Tuhkiksen 5 senttisetkin ;( NOLOA!!
Sain
sen maksettua ja seuraava poru kotona olikin kun mies totes :Ompa
paljon tupajumin reikiä!! Näin painajaisia mitenkä meiän talo on aamulla
pelkkä mutukasa. Kloriittia ja homeenestoa ja mitä kaikkee siihen
tungin. No ehkä tupajumit oli kuollu jo 100 vuotta sitten mutta
ymmärtänette tunnetilan. MUN AARRETTA EI SAA KUKAAN! Ei edes tupikset. Jalan oli joku jo napsinut...
Sitten tuota mööpeliä raahattiin huushollissa eestaas. Se ei sopinut
köökiin kun peitti puolet ikkunasta. Valon lapsena se olisi ollut liian
kova hinta istuskelusta. Tuo on ollut pihalla , makkarissa , köökissä
,välihuoneessa ja nyt olkkarissa.
Se alkuperäinen maali jonka olen nyt tuhonnut. Mikäköhän se on aikoinaan ollut? On jokin ootraus pohjalla. Sitten jotakin raikkaan vihreää. Siihen päälle taas jotakin harmahtavaa. Eli minä en liene tuholaisista pahin. Tykkäsin pinnasta. Sen kärsineestä ilmeestä noin 5 vuotta.
Oli tullut aika muutokselle.
Vetelin osat pitkin huushollia. Pohjatyöt eivät kuulu mun työlistaani. Uulatuotteen Into kalustemaalia vaan pintaan. Kaksikerrosta ja lopputulos oli minun silmääni sopiva vintagetyylinen. Ei siis kokopeittävä kauttaaltaan.
Siinä se minun mussukkani nyt on. Ei puuroudu tapettiinkaan enää. I LAAV!
En kadu maalaus päätöstäni. Rakastan lopputulosta ja sehän se pääasia kait onkin. Että omistajat tykkäävät.
Mitäs sä tykkäät?? Hitti vai huti?
Kirjuutellaan :)