UA-39839136-1

torstai 9. helmikuuta 2017

TORSTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ

Moikka

Mä olen tässä pohtinut viimeisen 3-4kk ajan syntyjä syviä..Olen miettinyt elämän tarkoitusta ja välillä ollut katkerakin. Kuinka väärin asiat joihin itse ei voi vaikuttaa ovatkaan!? Muuttamattomia!

 Palaan jälleen siihen yhteen meidän kuolevaisten eroon eli siihen kun tiedät kuolevasi ja kuoletkin mutta kun TODELLAKIN TIEDÄT KUOLEVASI ja kuoletkin.
 Joo joo..olen todella usein kuullut että kaikkihan me täältä kuollaan eikä sitä kukaan tiedä koska me kuollaan..pitää vaan ..elää!
Silti! Kaksi aivan eriasiaa¨..erilaisilla pettymyksillä...
Mun koekaniini-urani loppui viime syksynä koska lääkityksellä ei ollut toivottua vastetta ja maksaan se pirulainen oli pykänyt matalan majansa. 
Mikkäs fiilikset silloin oli?
 Kaikista hoitopaikka vaihtoehdoista valitsin TAYSin. Siellähän en olekkaan vielä ollut...
Eka tapaaminen venyi ja eka hoitokin sitten tietysti. Hoidon aluvaiheilla kävin lähtötilanne kuvassa jonka seurauksena selvisi että maksaan olikin tullut kokonainen pikkukylä! 
Oli siellä keuhkoissakin jotain ihmeellistä , sinne kuulumatonta..
Lääkäri olisi lopettanut minulta juuri alkaneen hoidon tuloksettomana..Onneksi ei kuitenkaan..Rohkeutta löytyi!
 eikä näillä minun veriarvoillani ole tällä hetkellä käytettävissä kuin yksi..epirubisiini...
Kaikista käänteistä huolimatta saan edelleen pikkulirun tuota punaista tuhoajaa johonka laitan nyt kaikki pienetkin toivonrippeeni!!
Mieli ei ole sen enempää sairas kuin se on ennekään ollut..fyysinen olotilani on mainio vaikka kuka niin sanoisi ja varsinkin jos niin sanoo henkilöt jotka eivät minusta tuon taivaallista välitä! Saati mitään tiedä! Oletus ei ole minkään arvoinen eikä luulo ole tiedon väärtti!

Kaarina tietää mistä kamunsa pitää ja näin ollen huolehtii vaikka Kerttu itekkin osaisi :)


Totta on kuitenkin se että MINÄ TIEDÄN kuolevani ja helvetti jos se käykin ihan pian , jään paitsi niin monesta asiasta. Kuten mukulanikin. 
Ihan eriasia luonnollisen , yllättäin saapuvan kuoleman kanssa...

Tänään sain taas lirun tuota "kaikkitoivonipikkuisessapussissa" litkua , jonka todellakin toivon laittavan piikkimattoja seuraavan pesäkkeen alle...ja luulempa että sinäkin niin toivot.


Kaikesta huolimatta en ole vielä heittämässä lusikkaa kaivoon ja menossa perässä katsomaan kuimpi meistä voittaa nousematta ekaks pintaan. Ehei!!
Pitää etsiä iloja sieltä mistä niitä tietää saavansa!
 
Kotona olenkin tehnyt pieniä tuunauksia 
Korkea kaappi oli tummanruskea ja nyt? YLLÄTYS YLLÄTYS!!
VALKOINEN





Olen liittynyt kylän eläkeläisiin :) ja matkaan teatteriin heitin kanssaan..niin ja liityinhän mä maatalousnaisiinkin ja mekin mennään teatteriin!
Niin ja posti toi tänään parsan sekä unikon siemeniä!!


Elämän kauneus on pienissä asioissa..kukissa ja mehiläisissä..ennen kaikkea
nukkuvissa lapsissa :)


 Seuraa minua Instagramissa! Käyttäjänimi: bikkenpilttuu https://instagram.com/_u/bikkenpilttuu?r=sun1

38 kommenttia:

  1. On hyvä lukea että sinussa virtaa sisu joka ei anna periksi, ei pidäkään antaa! Mietin tuossa että eikö mitään lisätehoa voi antaa, kokeilla maksaan, leikkausta, sädetystä?? Mutta kyllähän lääkärisi tietää. Lähetän aurinkoisia ilmoja,kevään purojen solinaa luoksesi voimaa antamaan ja selättämään kutsumattomat vieraat!! Teatterireissut ovat kyllä kivoja,toivotaan että on myös hyvät näytökset siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa pohdein mutta minun tapauksessani ei onnistu...sisua kaivelen aina aamuisin :) Otan lähetyksesi riemurinnoin vastaan :)

      Poista
  2. Voi prkle Birkimurunen, tää vetää niin sanattomaks. On niin paljon asioita, mitkä on niin väärin ja niin paljon tuolla "ulkona" asioiota mitkä on ihan perseellään -ja ihan yhtä vähän niihin mihinkään tuntuu voivan vaikuttaa 😳
    Jos tuut ens viikolla Tampesteriin, niin treffataan ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Atomihiukkasena täällä vain ollaan...Toivottavasti tuun ja tuun!

      Poista
  3. Kyllä sanattomaksi vetää, kuinka kauan olet taistoasi käynyt.
    Täytyy kyllä todeta, että olet hemmetin sisukas nainen ja toivon koko sydämestäni, että ne pienetkin litkut purevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisua pitäisi löytyä vielä loppuun asti! Ja toivottavasti edes 3 vuotta lisää......

      Poista
  4. Kaikki peukut, sekä sormet että varpaat pystyssä toivon, että pieni, punainen litku tuhoaa Ilmarin! <3 <3 <3

    VastaaPoista
  5. Voi, olen sanaton ja niin surullinen puolestasi, mutta niinkun sanot, ei heitetä lusikkaa kaivoon. Toivon niin sydämestäni niiden pienten punaisten litkujen osuvan ja upottavan Ilmarin <3 Kaikkea hyvää ja auringon lämmittäviä säteitä lähetän sinulle sylillisen.
    Päivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siihen punaiseen litkuun laitan kaiken toivoni... saapi olla mun ihmelääkkeeni <3 Kittos päkä!

      Poista
  6. Toivon. Todellakin toivon!

    Hetken mietin että miksi posti toi sinulel yhden parsan ja unikon siemeniä. Mitä sillä parsalla tehdään? :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että kun keväällä kylvän parsani maahan saan nauttia siitä satoa kolmen vuoden päästä..tai edes tänä kesänä unikoiden kauneudesta! USkon edelleen huomiseen ja siksi haluan tehdä myöskin puutarhahommia :)

      Poista
  7. Eiköhän lukijakollegat anneta Bikkelle niin tiukka ja lämmin halaus, että uudet kyläläiset tukehtuu heti kättelyssä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne taisi kokea hieman hapettomuutta hetkisen :) Kiitos!

      Poista
  8. Kyllä vihaksi pistää todellakin kaikki sun kärsimykset !! Ei sitä koko lastia olis tarvinnu yhden pienen Bikken niskaan kaataa, vaikka varmaan universumin sitkein tapaus onkin kyseessä.

    Nyt laitetaan kaikki toivo pieneen punaiseen litkuun. Ja parsaan tietty kans <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No emmä nyt universumin mutta tän huushollin sitkein ehkä :)... puspus <3

      Poista
  9. Halaus täältäkin sinulle sisupussi Bikke!

    VastaaPoista
  10. Olen sanaton ja se on harvinaista se. Niin paljon noita ct-kuvia työssäni katselen että näin sieluni silmin maksasi sekä keuhkosi :/
    Ihanaa, että jaksat sisustaa ja saat sillä edes hetkeksi ajatuksesi muualle. Halauksia jälleen kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen aina yrittänyt katsella kuvaushenkilökunnan ilmeitä..näyttääkö ne tosi surullisilta laajan metastaasin osalta vai onko niissä jotain huojentuneisuutta pesäkkeiden vähyyden vuoksi.. ei pysty kasvoja lukemaan... rankka duuni tuokin...
      Mutta tosiaankin! Laiva uppoo vasta kun se on pohjassa!!

      Poista
  11. Tsemppiä ja tarmoa ihan kympillä! Ihailen sinua ihan suunnattomasti. Pysy sisukkaana. Noin juuri pitäisi osatakin suhtautua ja taistella. Meikä on sellainen vellihousu, että nujertuu aina vähästäkin. Voimahali!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä mitään vellihousuja olla eihän!! Meillä kaikilla on piilosisua tallella tosi koviin paikkoihin..niin sulla ja mulla! Usot sie!
      Kiitos haleista..ne lähtikin jo takaisin!

      Poista
  12. Yksi lämmin halaus lisää minultakin<3
    LisäVoimia taisteluusi yritän myös ajatuksen voimalla lähettää.
    Kuolemahan odottaa meitä kaikkia lopulta,on vaan vaikeaa mieltää lasten ja/tai pienten lasten vanhempien liian varhaista lähtöä.
    Kaipa siellä taivaassa on pulaa enkeleistä, kun maanpäältä sijaisia noudetaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipa siellä on pulaa..Ohjailen sitten lapsukaisia :) ..Kiitän ja kumarran lisävoimista koska ne ihan sillai salaa auttavat jaksamaan :)

      Poista
  13. Voi Bikke, kävin lukemassa tämän blogikirjoituksesi jo viime viikolla. Tekstisi veti minut täysin sanattomaksi. Halusin vastata sinulle jotakin, mutta mitä tuohon voisi vastata, mietin ja päätin palata tänne uudelleen. Kunhan ensin olen miettinyt, mitä sinulle vastaisin. En ole keksinyt sitä vieläkään, mutta koska olet ollut ajatuksissani, päätin palata tänne. Sillä se oli mielessäni varmaa, että hiljaa en voisi olla.
    Olen lukenut blogiasi jo pitkään ja ihailen sitä, kuinka vahva nainen olet, kertoessasi rehellisesti elämästäsi, omana itsenäsi. Vaikken tunnekaan sinua, sinun rehellisyytesi, avoimuutesi ja rohkeutesi ovat jotakin sellaista, mitä harvoin saa lukea blogeista. Ja juuri siksi blogisi on ehdottomasti number one. Kirjoititpa sitten retkistäsi esim. viikinkiaikaan Eurassa tai kodin sisutus tuunauksistasi.
    Ja hei, huomasin nyt, etten ole liittynyt lukijaksesi, niinpä korjasin senkin tässä samalla. Aion todella pysyä lukijanasi<3 ja toivon sinulle voimia jokaiseen päivääsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun poikkesit ja poikkesit vieläkin ja :) Kiitän myöskin tästä kommentista , siitä että tavallaan pidät lukemastasi ja näet minut siellä sammakoineni! Tämä oli loistavaa tsemppaus palautetta!!

      Poista
  14. Toivon, todellakin toivon! Ja mitä kirjoitit tuossa , niin siinä todellakin on se merkittävä ero, kun tietää ja kun tietää. Mitään uusia sanoja ei ole, mutta näitä vanhoja jo sanottuja mutta hyväks todettuja löytyy kyllä : oot vahva hauraudessasikin ja ihailtava inspiroiva ihminen, kirjoittamisesi on ihan parasta luettavaa kuten yllä Annikka kommentoikin, vaikka kirjoittaisit sitten mistä tahansa, niin kieli on niin elävää, että sen kaiken melkein näkee ja kokee itsekin, kun jostain kerrot. Oon nauranut ties montako vuotta jo niitä verhojakin jotka oli väärinpäin :D (Mikähän mun ajatus tässä oli, katos välillä punanen lanka...) No mutta enivei, Toivon sulle kaikkea hyvää nyt ja huomennakin. Ja ylihuomenna ja ja ja ja. Ettäs tiärät. Aurinkoenergiaa toivottelee hän <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai verhot väärinpäin :) Niin aina joskus voi käydä! Täydelliselläkin on noita ihmejuttuja :)..Toivon ja toivon!! Sillä on hitunen apu luulen mä! Kyl mää tiärän!!

      Poista
  15. Veit jälleen sanat suustani. Sitä harva saa aikaan meikäläiselle. Blogiasi onnyhdewtä syystä hienoa lukea, koska tekstin takana seisoo nainen joka ei periksi anna. Mä niin toivon sun puolsestasi, että se pieni määrä sitä ihme ainetta laittaisi niitä piikkimattoa ja tuhoisi tautia. Mä niin toivoisin, että saataisiin nauttia sun tuunauksesta ja iloisesta ja elämänmuönteisestä asenteesta. Samassa tilassa niin monet antaa periksi, eikä jaksa taistella!
    Pidän täällä peukkuja pystyssä, olet ajatuksissa ja toivon perheellesi voimia ja lisää taisteluhalua!
    Hyvää ystävänpäivää ja hauskaa teatteri reissuja! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taistelua tämä tässä tuntuu olevan ja vaikkei siinä ppaljon mun omaa mielipidettä kuunnella niin taistellaan silti! Kesää päin mennään ja kaikki näyttää auringon kanssa niin paljon valoisammalta!Kiitos!!!!

      Poista
  16. Minäkin olen lukenut blogiasi alusta asti ja toivon sydämestäni et punainen litku auttaa ja voin lukea vielä monet vuodet niin ihania kirjoituksiasi❤❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Mä pyydän lisää litkua niin kirjootellaan vielä tovi!

      Poista
  17. Pitkä taistelu sinulla takana ja elämän on tosiaan välillä niin epäreilua. Viime aikoina on paljon puhuttu suomalaisesta sisusta. Jos pitäisi yksi ihminen nimittää, jonka sisukkuus ansaitsisi palkinnon, se olisit sinä! Halauksia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kuule luulen että sitä suomalaista sisua löytyy aika monesta tyypistä.. Jos mä vaan pärrään enemmän kuin ne muut :)Mutta kiitos nimityksestä!!

      Poista
  18. Sisua, voimaa, jaksamista ja kevätauringon lämpöä ihollesi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Noilla jaksaakin jo piiiiitkään ja se aurinko on kyllä hassu piriste elementti!! JOs hyppelöisin jossakin afrikan savanneilla alati auringossa niin mitä kaikkea sitä saisikin aikaiseksi :)..pesisi koko kylän ikkunat!..jaa mutta...paljonkohan siellä ikkunoita olisi :)

      Poista

Ilahdun pienistäkin sanoistasi :)