Mietittekö koskaan kuinka onnekkaita ootte? Tuntuuko teistä että olette siunattuja? Näkyykö joka puolella minne vain älyää katsoa positiivisia merkkejä? Onko elämäänne tupsahtanut asioita , tapahtumia , ihmisä joista voitte olla vilpittömästi onnellisia? Näkyykö aurinko vaikka sataa rakeita ja salamoi?
Toimin huomenna Modelife laukkukutsujen emäntänä. Se touhuhan tarkoittaa sitä että huusholli pitää olla tiptop ( jaa meillä vai?) , pöytä notkuu paakkelsia (riisikakkuja) kukkapenkit kukoistaa (kuivuneita kränyjä).
Nii just. En oo kerenny korvianikaan lotkauttamaan niille.
Saatiin päähämme maalata yks hyllykkö autotallista. Se tuotiin sisälle. JAA minne? Tungettiin se pikkupoikain huoneeseen. ENKÄ valehtele jos sanon 12 tuntia menneen siihen järjestelyyn mikä yhestä vaivaisesta hyllystä seuras. KAIKKI huonekalut muutti paikkaansa. Purettiin ja ruuvvattiin. Erotettiin ja liitettiin. HUH! HUH! mikä homma. Ruokaakaan ehtiny tekemään ennenku ilta seittämän maissa.
Ensimmäinen syvällinen otsikon mukainen tapahtuma:
MUTTA pelastus saapui yllättävältä taholta. Tommi karas sisälle huutaen:ÄITI! ÄITI! Kato mitä se sun ystävä toi! Mitä? Pehmeitä , lämpimiä , herkullisen tuoksuvia sämpylöitä. Nii mistä nää tuli? No se sillä vihreellä autolla. Tuu kattoon. Siellähän se miun ystäväni reilun kolmenkymmenen vuoden ajalta. Oli poikennut äidillään ja saanut lähetyksen mukaansa. En nyt kerro kuinka monta söin mutta muutaman :)
Lähettiin siitä sitten hetkenpäästä anopin 70v kaffeelle ja pyydettiin "juhliin" mukaan ystäväpariskuntakin.Me rouvat syötiin lähes kaksinkäsin mansikkakakkua jutustelun lomassa. Kuka sitä ruokaa edes tarvitsee? Helposti menee nälkä ohi mansukaakullakin.
Anopille vietiin lahjaksi edesmenneen veljensä tekemä kaappi hieman entrattuna.
Erittäin onnistunut kyläily kaikinpuolin.
Toinen syvällinen otsikon mukainen tapahtuma:
Tuossa taannoin kävimme tallinnan reissulla juuri tämän samaisen ystäväpariskunnan kanssa. Olin ihaillut heillä enkeli taulua. Etsittiinkin jotakin vastaavaa tallinan turuilta. Tuloksetta. Heillä olikin minulle Voittekste uskoo että silmissäni on jokin vesivahinko meneillään!!Jo ny o!
Heillä olikin minulle ylläri. Punaisesta kääreestä. Oma enkeli taulu.
Oli jäänyt ajatuksen hiukkasena pyörimään. Mies kultaajamestari Harri oli kehystänyt Sinikka Hautamäen teoksen. Ihan vaan mulle. KIITOS! Ootte huippuja :)
Joskus kattelen antiikki/taide ohjelmia ja mietin niitä abstrakkeja juttuja ja muita sudin vetoja. Ihan vaan silläkin että mitä ihmettä ne niissä tauluissa näkee? Kaikkia edes omalle seinälle vois laittaakkaan.
Mutta nää Sinikan taulut.
Tämä taulu
Valkeuden ja synkkyyden taistelu.
Häilyvä raja. Hukkunut raja.
Puhuttelee
Ymmärrän taiston.Ei kuitenkaan hyvän ja pahan taisto. Vaan jonkin ylemmän.
Voisin tuijottaa tuota tuntikausia. Löydän aina jotakin uutta.
Mietin paikkaa minne sijoittaisin tämän. Ensin ajattelin että makkariin. Rauhan tyyssijaan.Sitten mun lamppuni sourastaan sai sellaisen virtapiikin että HUH! HUH! Olkkarissahan on tuo teksti.
Se on siinä.
POST NUBILA PHOEBUS
PILVEN JÄLKEEN AURINGONPAISTE
OLEN ONNEKAS
OLEN SIUNATTU
Illan päätteeksi poikani juoksi kaulaani halailemaan .Kiitti parhaasta päivästä. Oma kiva huone ja vielä saunapäiväkin