UA-39839136-1

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

FISKARSSIN KANSSA RENTOUTUMASSA PUUTARHASSA tai sinne päin :)

Moikka

Ei se kuulkaas syöpäläisen elämä ole helppoa puutarhassakaan! 
Kuvitellaan taas tämä kevät: mieli ravaa visioita suuntaan jos toiseen , saaden hurjia mittasuhteita , hurjia mielihyvän hetkiä ja silmien verkkokalvoille valmiin upean lopputoloksen kaikkine 
väreineen , tuoksuineen ja perhosineen. Monet uudet rakennelmat 



loistavat valkoisuuttaan upeiden suurikukkaisten pioneiden keskellä...


Sitten tulee se seinä. MIKSI edes aloittaisit mitään koska ETHÄN SÄ NÄÄ lopputulosta! Ja joku MUU tulee sun tilallesi siitä nauttimaan! Minä en saakeli soikoon viimisiä ropposiani laita mihinkään superhyperihanan valoa ja iloa tuovan pionin taimeen!! EN!! Sitten se samperin lapio jää siihen....



Juuri tuolle mallilleen on minun kukkapenkkini jäänyt viime syksynä.. 
Minulla oli kuningatar ajatus korjata kaikki ne virheet jotka perennoideni suhteen olen näinä vuosina tehnyt. Korjata se viilliintyminen joka on tuolla valloilleen päässyt kun EN OLE jaksanut. 
Ainaskin mä aloitin :) Ja nyt kun anelen yhteistä perheaikaa huutavat nuoremmat pojat jotta:EI AINAKAAN KUKKAPENKKIAIKAAAAA!!!!
 
 Revin kaikki ylös! (siihen meni 4 viikkoa) Sipulit , pionit , puskat , KAIKKI! 
Rikkaruohoahan tuolla olikin enimmäkseen..ja jotain vanhaa koiratarhan pohjaa....

Eihän tuo homma työkalujen puolesta mikään raskas ollut. Fiskarssillahan on ultrakevyet Fiskars Light lapiot joilla maansiirto tai perennan ylöskaivuu käy kevyesti... Mikä kyllä sopii mun kapiselle luurangolleni..olkapää-rintaranka-selkäranka-kylkiluu-lantionkuopat...kaikki pesäkkeelliset alueet kiittävät koska eihän se mikäliemaa nyt mitään kevyttä ole! Kovaakin kuin kivi!


Tuossa takana rehottaa meiän ja supermonipuolisen kyläkaupan välinen kuusiaita!!
Itkut! Sehän pitäisi leikellä kahden ämmän välissä! Marras-maaliskuun huitteilla..siinähän sitä on 5 kuukautta aikaa saada kuusiaidalle kasvojen kohennus! No oonko saanut sen tehtyä? En vielä..mulla vähän tökkii siinä tuo työkalu..Viimeks leikkelin sitä pikkuisilla kukka oksasaksilla. Arvakkaas vaan kauanko kesti ja mahtoiko jäädä kesken?
Liekkö vaikea edes arvata.

 
Kait fiskarssilla olisi siihenkin jokin pelastus ja jos olisin mies , pitäisi se aikas pörinää ja saisin legenraaliselta Gulffilta (mikä muuten on täällä kauvatsalla) hakkee lisää löpöö.. Tai jos se olisikin sähkökäyttöinen? Ei mun tuhottu kukkapenkkini tukehtuisi katkuihin ;)

 Ja hei..tässäkin tulee vastaan tuhoon tuomitun ihmisen ajatusmaailma. Jos en leikkaa niin KAIKKI kylillä pyörivät ihmiset taivastelevat kuinka kamalalta se mäkisen muijan hoitama kuusiaita näyttääkään..tai jos saan sen tasittua niin AINAKIN ne samat tyypit MUISTAVAT mut kuusiaidasta :) ..No joo..toivottavasti nyt ei ainakaan..Mutta näin se aivotus pyörii...kova tahto kaikkeen ja sitten tulee musta tussi vetämään ruksin päälle...

 

No onneks ihan kokoaikaa ei mieli mene tuota rataa...  Täällä on hiplattu muutamaa simenpussia kärsimättömästi , tehty piirustuksia puutarhahärpäkkeistä jaa jaa..EI NÄY LOPPUA KOSKA MÄ TOIVON LÄÄKÄRIN OLEVAN VÄÄRÄSSÄ!!
 

Siellä se penkki odottaa..eipä ole talventörröttäjiä!



 Sain niin paljon huonoja uutisia terveyden suhteen viime syksynä ettei nää lempihommatkaan kiinnostaneet tuon taivaallista!
Mutta tiedätte te mut! Ensin ryvetään ja sitten mennään päätäpahkaa! 



 Ja niinhän se on jotta ensi keväänä ja kesänä..OTETAAN KAIKKI ILO TAKAISIN!!



maanantai 20. helmikuuta 2017

KISSAKEVENNYS JA SURENNOS

Nämä kattiset Kerttu ja Kaarina ovatkin kohta jo ihan kokonaisen yhden vuoden ikäisiä! Ovat siis olleet ilonamme jo tovin. Pikkukisuista puhuttiin heitin meille tullessa ja nimien mietinnät oli..vaikeita! 
Meiän miespuoliset perheenjäsenet keksivät kyllä montakin kivaa ja sointuvaa nimeä..esimerkkinä vaikka PIE ja RUU

 

Jostakin kumman syystä sitä nimiparia ei valittu. Olin tylsääkin tylsempi järjenääni joka torppasi kivat nimet. No olisiko se nyt ollut kovin fiksua iltahämärissä huudella katteja sisälle? PIERUU!! Ei kyllä!
Katit ovat kovin seurallisia.. Tulevat yöksi viereen ja kehräävät aamu seittemältä kun kello herättää. Kissankin sisäinen kello (vatsa) sanoo että nyt ylös ja kehiin jotakin mukavaa.. Aika velikultia ja sillai!
Meillä on tuo super kyläkauppa ihan lähellä. Se mikä sieltä vielä puuttuu on kattiparkki! Tuossa ne oven takana odottavat jos joku asiakas sisälle päästäisi. Eipä päässeet mutta oottivat sen aikaa kun ostokseni sain tehtyä :)

s

Oikein. Entäs se perheestä huolehtimen? Ruokaa meille tunnutaan tuovan enemmän kuin sielu kestää syödä :) On ollut isompaa ja pienempää piipertäjää. On ollut valmiiksi paloiteltua ja sitten ihan sillä mallilla että perkaa itte. Täytyy kyllä sanoa että Kerttu on tällä saralla erittäin ansioitunut.
 

Sanomattakin on selvää että jokainen meistä tarvitsee rakkautta ja huolenpitoa. Pientä hellimistä ja toisen ulkonäön vaalimista :) ...Kisujen mielestä pitää tehdä muutakin kuin maksaa sähkölasku.


Okei. Syy miksi Kerttua ja Kaarinaa kutsuttiin pikkukisuiksi on tässä. Meiän vanhus Minttu. Ikää hälle ehti tulla se 17 vuotta. Minttukin oli suuri harmaa metsästäjä. Hänkin kehräsi kainalossani pitäen minusta huolta. Ikäväkseni jouduin tekemään päätöksen jota olin lykännyt ja lykännyt. Kunnes tulee ensikuu ja kunnes tulee kesä. Kun on hiekkalaatikko ja kun on..ihminen on niin mainio keksimään tekosyitä lykätäkseen ikäviä ja suuria päätöksiä..
Sitten Mintulle sattui jokin onnettomuus. Ulkoreissultaan palatessaan oli kylkiluu murtunut ja tullut nahan läpi. Tiedä sitten missä mennyt mutta mihinkään korkeille paikoille ei minttu enää hyppinyt. Taisi olla yhtä kankea kuin minäkin..
Ystäväni painavien sanojen jälkeen tilasin ajan ja kävimme viimeisellä piikillä.  Ei se kuulkaa ole helppo luopua parhaasta kamusta , lemmikistä joka siinä mukanani on kulkenut vuoskaudet ja kuunnellut suurimmat iloni ja suruni. Mutta minä olen se ihminen jonka nuo ikävät päätökset piti tehdä. 
Raakasti sanottuna minttu oli kuitenkin vain eläin.
Eläin jolla on suuuuuri oma kotelo tuolla aivo-osiossani jonne olen tallettanut kaikki kullanarvoiset muistot. Niin ihmisistä kuin elukoistakin.
Mä parkusin siellä eläinlääkärin vastaanotolla ja kimotin syyn miksi siellä ollaan. Aika kauhiaa kuultavaa sanon mä. 
Eipä me siinä sitten mitään nukutuksen aikana puhuttukkaan. Sain olla surussani ihan rauhassa.. Ja rauhassahan se kaikki tapahtui..

Hieman huonoa omaatuntoa tunsin siitä että meille oli tullut kaksi uutta pikkukissaa sisään ja vanhus ulos. Mutta ei se niin mennyt!!  Kisut vaan on niin kivoja!
Yhtä rakkaita kaikki!


torstai 9. helmikuuta 2017

TORSTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ

Moikka

Mä olen tässä pohtinut viimeisen 3-4kk ajan syntyjä syviä..Olen miettinyt elämän tarkoitusta ja välillä ollut katkerakin. Kuinka väärin asiat joihin itse ei voi vaikuttaa ovatkaan!? Muuttamattomia!

 Palaan jälleen siihen yhteen meidän kuolevaisten eroon eli siihen kun tiedät kuolevasi ja kuoletkin mutta kun TODELLAKIN TIEDÄT KUOLEVASI ja kuoletkin.
 Joo joo..olen todella usein kuullut että kaikkihan me täältä kuollaan eikä sitä kukaan tiedä koska me kuollaan..pitää vaan ..elää!
Silti! Kaksi aivan eriasiaa¨..erilaisilla pettymyksillä...
Mun koekaniini-urani loppui viime syksynä koska lääkityksellä ei ollut toivottua vastetta ja maksaan se pirulainen oli pykänyt matalan majansa. 
Mikkäs fiilikset silloin oli?
 Kaikista hoitopaikka vaihtoehdoista valitsin TAYSin. Siellähän en olekkaan vielä ollut...
Eka tapaaminen venyi ja eka hoitokin sitten tietysti. Hoidon aluvaiheilla kävin lähtötilanne kuvassa jonka seurauksena selvisi että maksaan olikin tullut kokonainen pikkukylä! 
Oli siellä keuhkoissakin jotain ihmeellistä , sinne kuulumatonta..
Lääkäri olisi lopettanut minulta juuri alkaneen hoidon tuloksettomana..Onneksi ei kuitenkaan..Rohkeutta löytyi!
 eikä näillä minun veriarvoillani ole tällä hetkellä käytettävissä kuin yksi..epirubisiini...
Kaikista käänteistä huolimatta saan edelleen pikkulirun tuota punaista tuhoajaa johonka laitan nyt kaikki pienetkin toivonrippeeni!!
Mieli ei ole sen enempää sairas kuin se on ennekään ollut..fyysinen olotilani on mainio vaikka kuka niin sanoisi ja varsinkin jos niin sanoo henkilöt jotka eivät minusta tuon taivaallista välitä! Saati mitään tiedä! Oletus ei ole minkään arvoinen eikä luulo ole tiedon väärtti!

Kaarina tietää mistä kamunsa pitää ja näin ollen huolehtii vaikka Kerttu itekkin osaisi :)


Totta on kuitenkin se että MINÄ TIEDÄN kuolevani ja helvetti jos se käykin ihan pian , jään paitsi niin monesta asiasta. Kuten mukulanikin. 
Ihan eriasia luonnollisen , yllättäin saapuvan kuoleman kanssa...

Tänään sain taas lirun tuota "kaikkitoivonipikkuisessapussissa" litkua , jonka todellakin toivon laittavan piikkimattoja seuraavan pesäkkeen alle...ja luulempa että sinäkin niin toivot.


Kaikesta huolimatta en ole vielä heittämässä lusikkaa kaivoon ja menossa perässä katsomaan kuimpi meistä voittaa nousematta ekaks pintaan. Ehei!!
Pitää etsiä iloja sieltä mistä niitä tietää saavansa!
 
Kotona olenkin tehnyt pieniä tuunauksia 
Korkea kaappi oli tummanruskea ja nyt? YLLÄTYS YLLÄTYS!!
VALKOINEN





Olen liittynyt kylän eläkeläisiin :) ja matkaan teatteriin heitin kanssaan..niin ja liityinhän mä maatalousnaisiinkin ja mekin mennään teatteriin!
Niin ja posti toi tänään parsan sekä unikon siemeniä!!


Elämän kauneus on pienissä asioissa..kukissa ja mehiläisissä..ennen kaikkea
nukkuvissa lapsissa :)


 Seuraa minua Instagramissa! Käyttäjänimi: bikkenpilttuu https://instagram.com/_u/bikkenpilttuu?r=sun1

perjantai 3. helmikuuta 2017

VIIMEKSI MINÄ......

 Tässä tulee viimeksi minä bloggaus jonka nappasin tuolta Willa lemmelle-blogista...
Tää onkin aika jännä ja koska mähän olen rehti suomalainen nainen joka on sammakoiden kuningatar ja jonka suodatin välillä on rikki ja jolla nyt välillä on asiaa ja sitten taas ei ja jonka asiat joita se ei sano pelaa pingistä pääkopassa niin katotaas mitä tuleman pitää....


 Viimeksi minä:
Ilahduin

 Kun näin mieheni sukulaisia..kaukaisia verellisesti muttei maantieteellisesti , terkkarin verikoejonossa. Vaihdettiin muutama sananen ja perinteisesti kysymykseen:mitä kuuluu vastasin valehdellen että ihan hyvää... 
mutta oli kiva nähdä :)

Nauroin
 
Tilaamani elloksen verhot poikien huoneeseen saapuivat.. Tilasin kahteen ikkunaan samanlaiset koska mieltäni on vuoden kahden ajan vaivanneet eriparia olevat verhot. No ei ole meillä verhoexperttiä tangollakaan näkynyt...



Itkin
 
Kun lääkäri sanoi minulle että harkitaan syöpälääkityksen lopetusta tuloksettomana.. ja sitä oleen itkenyt harva se päivä... EI EI EN OLE VALMIS!!!!


Suutuin

Kun olin puhunut lomasuunnitelmista eikä kukaan kommentoinut mitään.. paitsi että juu....Mua niiiiin suututtaa keskustelun olemattomuus..Mistä saisin meille smalltalkinkin konsultin?
Harmistuin

 Kun kyläkaupalla ei ollut vuohelman ruususuu huulihoidetta. Ruusumaitoa... Oli visiona lähettää ystisylläreitä.. Se olisi juuri tarpeeksi litteä lähetettäväksi kun noi postin lähetyskulut on ihan sieltä minne aurinko ei varjoja pääse tekemään! TÖRKEEN HINTASTA!!


Häkellyin

Tästä lienee niin kauan aikaa etten saa nyt mistään langan päästä kiinni...Mutta sen mä muistan kun yks..tosi vanha pappa pyysi minnuu sähkömoponsa takaritsalle...sillon mä menin sanattomaksi!
Kokeilin jotain uutta

Puhdistamon suklaasmoothieta..  
ei kyllä ollut makeeta mutta join. Nuorin poikani meinas että mä valehtelin sille..kun piti maistua suklaalle ja se maistukai liian terveelliselle...


Urheilin

 Mähän en urheile...paitsi eilen..tavallaan..kävin ulkoiluttamassa kamun kahta valkoista pikkuturria (koiria) jopa TUNNIN lenkillä!! Kauhian kauan mä viitteinkin!! No..siitä seuras sitten paha mieli koska oma Pyry oli lenkkiä vailla..pakkohan mun oli sitten sitäkin juoksuttaa.. Sanompa vaan että 2 kipaletta ehkä 10 kilon dokia ei ole MITÄÄN meiän 45 kilon pyryn rinnalla :)



Luin
 
Vessassa viherpihan extrakesä numeroa... Sormet syyhyää jo ihan ruvella..paitsi että mietin sitten puutarhatouhujen mielekkyyttä koska maksa päättää kukkia runsaammin..


Söin
 
Saarioisten lihaperunasoselaatikkoa hkn sienisalaatilla höystettynä. Ja muuten..taas tuli sormet ruvelle koska maksoin pikkasen enemmän perunoista kuin olisin maksanut jatkaessani työelämää... Mutta..eipä tullut nälkäkuolema,kiitos meiän kyliksen.


Herkuttelin
 
Salmiakki aakkosilla..koko pussi..mulla ei ole verenpaine ongelmia..mikä onkin ihme kaikkien muitten vikojen ohella :)


Ostin

Hitto juu... JDLn rautasängyn..tai siis se on vielä hakematta.. Paikkaan??? Emmä tiedä!! 
Tapasin

Kyläkaupan rouvan. Helin! Kävin siellä aamukaffeel... juoruumassa...
Päätin
 
että vessa pitää tapetoida , kotiolot kuntoon , etten kupsahda , leivon kirjansidontaan , myyn kaikki askarteluhärpäkkeet , poistan pienet vaatteet , pesen ikkunat.. tai sitten kattelen holbycityn sairaalaa pari jaksoa :) :)

Inspiroiduin
 
Pomppimaan.. trompot on loppu , hbtä on tankattu kahteen eriotteeseen..MÄ POMPIN! Ja ne pirut saa sitä kautta nousta!!



Että näin! Saat kopsailla kyssäri/tunnustuksia..
 Kevät aurinko paistelee kovan pakkasen kera.  Kesäänpäin mennään ja toivottavasti vielä syksyynkin!!



Seuraa minua Instagramissa! Käyttäjänimi: bikkenpilttuu https://instagram.com/_u/bikkenpilttuu?r=sun1